Aasialaiset vientiyritykset ovat hyötyneet koronasta, mutta käänne on jo näkyvissä, arvioi HSBC-pankin Frederic Neumann. Kaupankäynti tulee hidastumaan ensi vuonna, mikä heijastuu talouskasvuun Aasiassa.
Suomessakin on viime viikkoina kirjoitettu paljon konttien kasautumisesta Aasian satamiin. Laivayhtiöt eivät pysty vastaamaan kysyntään ja konttirahtien hinnat on pilvissä. Lenkkitossuista ja puolijohteista on pulaa. Aasian maiden teollisuuden kannalta korona-aika on ollut hyvää aikaa. Mutta tilanne voi kääntyä nopeasti Aasian talouden näkökulmasta, kun kysyntä länsimaissa siirtyy koronan jälkeen koneista ja laitteista palveluihin. Samalla myös tilanne konttien ja merikuljetusten osalta kääntyä hyvin erilaiseksi, arvioi HSBC-pankin Aasian talouksien tutkija Nikkei Asian artikkelissa.
Rahtimäärien raju kasvu yllätti kaikki
Harva osasi ennustaa, että yksi koronapandemian seurauksista olisi rahtimäärien räjähdysmäinen kasvu. Kun ihmiset joutuivat jäämään koronasulkujen takia kotiin, kulutuselektroniikan ja kotitalouskoneiden kysyntä lähti kovaan kasvuun. Aasian maat tuottavat valtaosan näistä tuotteista. Maat pystyivät myös pitämään tuotantonsa käynnissä yllättävänkin hyvin.
Ajatus nousukauden jatkumisesta on houkutteleva. Huolimatta viime aikojen lievästä korjausliikkeestä ovat laivarahtien hinnat pilvissä. Talouskasvu keskeisillä vientimarkkinoilla on toipumassa, ja lännessä odotetaan vahvaa kasvua jatkossakin. Toimitusten pullonkaulat osoittavat, että tuotteiden kysyntä on vahvaa tuotteille, joita ainoastaan Aasia tuottaa siinä mittakaavassa, jota globaalit markkinat edellyttävät.
Kulutus siirtyi palveluista “välttämättömiin” hyödykkeisiin
Lehtien otsikot laivarahdin hinnoista ja konttipulasta peittävät kuitenkin alleen haastavamman todellisuuden, sanoo HSBC-pankin Frederic Neumann Nikkei Asian artikkelissa.
Aasian vahvan viennin taustalla on ennen näkemätön muutos globaalin kysynnän rakenteessa. Maailmantalous on vasta palautumassa koronaa edeltäneelle tasolle. Erityisen kovaa korona iski palvelutoimialoihin: valtaosa ihmisten kulutuksesta vapaa-aikaan, matkailuun, viihteeseen ja laajasti ottaen kauppaan.
Samaan aikaan kotitaloudet keskittyivät korona-aikana hankkimaan ”välttämättömiä” hyödykkeitä. Kotitaloudet, joilla oli siihen varaa, ostivat uusia televisioita ja huonekaluja. Monet innostuivat kokkailemaan kotona, mikä johti keittiökoneiden kysynnän kasvuun ja saatavuuden heikentymiseen. Polkupyörien osista tuli pulaa, kun ihmiset siirtyivät joukkue- ja ryhmälajeista harrastamaan liikuntaa omatoimisesti. Yhdysvalloissa vähittäiskaupan myynti kasvoi 10 prosenttia pandemiaan edeltävän ajan luvuista.
Yritysten hankinnat kasvussa
Samaan aikaan kun kotitalouksilla alkaa olla hankinnat tehtynä, on yrityksillä ostohousut jalassa. Yritykset panostavat tietoliikennelaitteisiin ja ostavat palvelimia, joilla mahdollistaa etätyöskentely, joka jää elämään koronatilanteen helpotettuakin. Aasian maissa yritykset hankkivat edelleen lämpömittareita ja maskeja, länsimaissa selvästi vähemmän.
Kun korona helpottaa, palaa kysyntä ajan myötä palveluihin. Kotitalouksien ei tarvitse enää hankkia koneita ja laitteita, jotka auttoivat niitä selviytymään korona-ajasta: enää ei ole tarvetta hankkia toista televisiota tai läppäriä. Keittiöt ja saunat on jo remontoitu, ja terassit on rakennettu.
Yrityksillä infra alkaa olla kunnossa ja niiden huomio keskittyy työntekijöiden palaamiseen toimistotyöhön ja asiakkaiden palatessa asioimaan fyysisesti.
Kaikki hyvä päättyy aikanaan
Edellä kuvattu kehitys on johtanut siihen, että aasialaisien laitevalmistajien tilauskannat ovat laskeneet. Aasian maiden kansantuotteen rakenne muuttuu, kun kysyntä siirtyy tuotteista palveluihin.
Aasian maiden viennin kasvu, joka on vuoden ajan noussut rajusti, alkaa hiipua, kun globaali talous toipuu, arvioi Neumann Nikkei Asian artikkelissa. Laivarahdin kysyntä säilyy korkealla tasolla, koska vientiyrityksillä on edelleen suuri tilauskanta, joka odottaa toimittamista. Aasian satamissa seisovat valtavat konttivuoren purkautuvat pikku hiljaa.
Uusien tilausten määrän kääntyminen laskuun kertoo isommasta ongelmasta taustalla: kun maailma hamstraa Aasiassa valmistettuja tuotteita, syntyy siitä väistämättä kaaos. Kun tilausruuhkasta on selvitty ja valmistajat ovat saaneet tuotannon vastaamaan kysyntää ja varastot ovat taas täynnä, alkaa talouden ”uudelleenrakennus” ja maailma pääsee irti koronan aiheuttamasta traumasta. Tuotteiden tuonti Aasiasta länsimaihin tasaantuu ja jopa vähenee, mikä heijastuu Aasian markkinoille.
Aasian maiden haasteena on vahvistaa paikallista kysyntää. Aasia on erittäin riippuvainen viennistä länsimaihin. Vienti on polttoainetta alueen maiden talouskasvulle. Kun koronan aiheuttama poikkeuksellisen vahva kysyntä hiipuu, hiipuu myös Aasian maiden talouskasvu ja työttömyys lisääntyy, muistuttaa Neumann.
Tilanne ei tarkoita sitä, että Aasian toipuminen koronasta olisi poissa raiteiltaan. Koronasuluista vapautuneet aasialaiset kuluttajat palaavat markkinoille kuluttamaan rahaa palveluihin, kuten muuallakin maailmassa.
Mutta koronan aikana nähty suunnaton tuoteviennin kasvu on päättymässä, kiteyttää HSBC-pankin Aasian talouden tutkimusyksikön johtaja Frederic Neumann Nikkei Asian artikkelissa.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoja: jarkko.vesa(at)notinnovatedhere.fi
(Julkaistu 24.10.2021)
Lähteet:
- Roaring Asian exports set to fizzle. Nikkei Asia, 20 October 2021.
- Tasapaino horjahti. Helsingin Saomat 22.10.2021.
- Kontit loppuivat maailmasta. Pääkirjoitus, Aamulehti, 15.10.2021.
Lisää aiheesta:
Huoltovarmuuskeskuksen selvitys: konttiliikenteen epätasapaino voi jatkua jopa vuoteen 2023