Japanin uusi kasvustrategia vahvistaa valmistusteknologioita ja toimitusketjuja, kertoo Nikkei Asia uutisessaan. Maa aikoo tukea edistyksellisten puolijohteiden ja akkujen kotimaista tuotantoa. Nikkein saamien tietojen mukaan Japanin tavoitteena on suojautua mikrosirujen saatavuusongelmilta, jotka ovat vaivanneet maan tärkeimpiä teollisuudenaloja. Euroopan vastaus Yhdysvaltojen, Kiinan, Taiwanin ja Japanin vahvalle tekemiselle on käynnistymässä oleva IPCEI on Microelectronics and Connectivity -ohjelma. Aika näyttää, saako Eurooppa elvytettyä tämän kriittisen teollisuuden alan, joka päästettiin Euroopassa hiipumaan parikymmentä vuotta sitten.

Rahoittamalla uusien tuotantoteknologioiden kehittämistä Japanin hallitus pyrkii houkuttelemaan johtavia amerikkalaisia valmistajia rantautumaan Japaniin. Tavoitteena on myös varmistaa taloudellinen turvallisuus vahvistamalla Yhdysvaltojen ja Japanin yhteistyön kautta kriittisiä toimitusketjuja, kertoo Nikkei Asia artikkelissaan.

Pari miljardia kotimaisen tuotannon tukeen

Japani on varannut noin 1,8 miljardia dollaria kotimaisen puolijohdeteollisuuden tukemiseen. Suunnitelmana on laajentaa tukiohjelmia niin, että tukea voidaan ohjata kehittyneiden puolijohteiden ja akkujen valmistusteknologioihin.

Hallituksen on tarkoitus hyväksyä kasvustrategia kesäkuussa.

USA ja Kiina panostavat omaan sirutuotantoon

Myös muut maat ovat kanavoimassa julkista rahoitusta houkutellakseen puolijohdetuotantoa maahan.  Yhdysvallat aikoo käyttää noin 40 miljardia dollaria puolijohteiden tutkimuksen, kehityksen ja tuotannon tukemiseen. Vastaavasti Kiina aikoo subvetoida alaa lähes 120 miljardilla dollarilla, kertoo Nikkei Asia artikkelissaan.

 

Kuva 1. Puolijohteet ovat tärkein kymmenestä teollisuuden alasta, joita Kiina haluaa kehittää Made in China 2025 -ohjelman puitteissa.

Japanin valtio näkee, että puolijohteet ovat välttämättömiä hiilineutraalien teknologioiden kehittämisessä. Nämä puolijohdetuotteet saavat ”global strategic goods” –statuksen ja niille ohjataan ylimääräistä tukea.

Japani haluaa säilyttää asemansa

Japanin kasvustrategia tähtää siihen, että maa säilyttää noin 40 % osuutensa seuraavan sukupolven tehokkaiden puolijohteiden markkinoista. Näitä teknologioita tullaan käyttämään paljon sähköautoissa ja muissa applikaatioissa vuosikymmenen loppuun mennessä. Esimerkiksi Suomessa toimivan Muratan tytäryhtiön tuotannosta valtaosa menee autoteollisuuteen.

Japanin suunnitelma on keskittyä rahan pumppaamiseen teollisuuteen vuoteen 2025 asti. Maan hallitus on myös laatimassa suunnitelmaa puolijohdeteollisuuden tuotantolaitosten sijoittautumisesta Japanin maaperällä, kertoo Nikkei Asia artikkelissaan.

Hallituksen tavoiteena on houkutella Japaniin ulkomaisia toimijoita, joilla on edistyksellistä teknologiaa. Ulkomaiset yritykset tekisivät sitten tutkimusta ja kehitystä yhdessä japanilaisten yritysten kanssa, visioi Japanin hallitus.

Kuva 2. Autoteollisuus on Muratan suomalaisen tytäryhtiön valmistamien MEMS-antureiden iso käyttäjä. (Kuva: Murata)

 

EU:n vastaus puolijohdekisaan: IPCEI on Microelectronics

Myös EU on herännyt puolijohdemaailman Euroopan kannalta epäsuotuiseen geopoliittiseen kehitykseen. Vuoden 2018 lopulla Euroopan komissio hyväksyi “IPCEI on Microelectronics” –ohjelman. IPCEI eli Important Project of Common European Interest antaa ohjelmassa mukana oleville maille mahdollisuuden myöntää yritysten hankkeille valtionapua yli normaalien rajojen. Raha ohjelmaan tulee siis jäsenmailta, ei EU:lta. Vastaavaa menettelyä on käytetty isommassa mittakaavassa eurooppalaisen akkuteollisuuden vauhdittamiseksi.

IPCEI on Microelectronics -ohjelman veturimaita ovat Ranska, Saksa, Italia ja Iso-Briannia. Maat saivat luvan jakaa 1,75 miljardia euroa kansallista tukea hankkeille. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa eurooppalaista mikroelektroniikan osaamista laajasti puolijohteiden suunnittelusta ja valmistuksesta eri sovellusalueisiin asti. Hankkeessa on mukana 20 eurooppalaista yritystä, jotka yhdessä toteuttavat 40 alaprojektia. Yritysten investointeja pitäisi syntyä julkisen rahan vipuvoimalla 6 miljardia euroa ohjelmassa mukana olevissa projekteissa.

 

Kuva 3. IPCEI on Microelectronics -ohjelman rakenne ja eri teema-alueiden vetäjät. (Kuva: IPCEI on Microelectronics -hanke)

 

Uusi mikroelektroniikan IPCEI-ohjelma käynnistymässä – Suomikin mukana

VTT:n 20. toukokuuta 2021 järjestämässä Boosting growth with Finnish microelectronics -tilaisuudessa Business Finlandin Kari Leino kertoi, että uuden IPCEI on Microelectronics and Connectivity (IPCEI ME-CT) -ohjelman valmistelu etenee. Myös Suomi on alustavasti sitoutunut ohjelmaan, koska Suomi on allekirjoittanut eurooppalaisen julistuksen asiasta.

Suomen IPCEI ME-CT -hakuun ilmoittautui mukaan 9 osanottajaa. Parhaillaan valmistellaan ns. EU Chapeau (koordinaatio) -dokumenttia ja Suomen Chapeau-prosessi on käynnistymässä. Ennakkonotifikaatio on tarkoitus antaa Q3 / 2021. Business Finland on järjestämässä toukokuussa 2021 match-making-tapahtumaa aiheen tiimoilta.

Euroopan komissio hyväksyi maaliskuussa 2021 Itävallan lähes 150 miljoonan euron IPCEI-ohjelman mikroelektroniikalle. Kolme itävaltalaista yritystä liittyi tällä päätöksellä mukaan vuoden 2018 IPCEI-ohjelmaan.

 

Kuva 4. IPCEI on Microelectronics -sivustolta löytyy lisätietoa ohjelmasta (Kuva: IPCEI on Microelectronics)

 

Toim. huom. Omat kokemukset puolijohdealalta ovat 90-luvun lopulta, jolloin hoidin prosessorivalmistaja AMD:llä Nokia-asiakkuutta. AMD rakensi tuolloin Dresdeniin Saksaan uutta tehdasta. Tehtaan kustannusarvio oli 2 miljardia dollaria eli saman verran kuin yhtiön liikevaihto vuodessa. Eli melkoisista investoinneista puhutaan. Tuohon aikaan Ericssonilla oli vielä omaa elektroniikkakomponenttien tuotantoa Ericsson Komponent AB:n (EKAB) kautta.  Vuonna 2000 yhtiön nimeksi tuli Ericsson Microelectronics AB. Vuonna 2002 Ericsson myi pääosan yhtiöstä Infineonille ja Ericsson Microelectronic AB lopetettiin. Infineonille siirtyy yli 1300 työntekijää. Vuonna 2007 Infineon lopetti tuotannon Kistassa (lähde Wikipedia). Suomessa on pari mielenkiintoista yritystä puolijohteiden puolella eli piikiekkoja valmistava Okmetic ja MEMS-antureita valmistava Murata (ent. VTI Technologies), lisäksi VTT:llä on edistyksellistä tutkimusta Micronova-yksikössään. Vuonna 1985 Nokian ja Outokummun yhteistyönä perustettu Okmetic on maailman seitsemänneksi suurin piikiekkovalmistaja. Vuonna 2016 kiinalainen National Silicon Industry Group osti Okmeticin. Eurooppa päästi parikymmentä vuotta sitten oman puolijohdeteollisuutensa hiipumaan. Aika näyttää, pystyykö Eurooppa rakentamaan tämän kriittisen teollisuuden uudelleen. Puolijohteiden valmistaminen on hidasta, kallista ja vaikeaa, joten haasteita riittää niin investointien houkuttelemisessa kuin osaajien löytämisessä. Lisähaastetta tuovat Yhdysvallat, Kiina, Taiwan ja Japani, joilla ei varmasti ole minkäänlaista intressiä päästää Eurooppaa takaisin peliin.

(Julkaistu 21.5.2021)

Lähteet:

  • Japan to pour cash into domestic chipmaking following US and China. Nikkei Asia, 19 May 2021.
  • State aid: Commission approves €146.5 million Austrian support in favour of companies joining research and innovation project in microelectronics. IPCEI on Microelectronics, 23 March 2021.
  • State aid: Commission approves €146.5 million Austrian support in favour of companies joining research and innovation project in microelectronics. European Commission, 23 March 2021.
  • Kiinalaisyhtiö ostaa Okmeticin. Kauppalehti 1.4.2021.

Lisää aiheesta: