Vuoden 2018 lokakuuhun mennessä Kiina oli jättänyt 25.911 patenttihakemusta harvinaisiin maametalleihin liittyen. Vastaava luku Yhdysvaltojen osalta on 9.810, kertoo South China Morning Post. Myös Japani on Yhdysvaltojen edellä harvinaisten maametallien patenttihakemusten määrässä.

Kiina on investoinut voimakkaasti voidakseen käsitellä suuria määriä harvinaisia maametalleja, joiden kaivostoiminta ja jalostaminen kuormittavat paljon ympäristöä.  Maa on myös järjestelmällisesti jalostanut osaamistaan ja menetelmiään patenteiksi, jotka voivat antaa sille etumatkaa kilpailijamaihin nähden.

Kiina, joka jo nykyisellään tuottaa yli 80% maailman harvinaisista maametalleista, hamuaa vauhdilla niiden käsittelyyn liittyvä patentteja, kertoo lehden haastattelema ThREE Consulting, joka teki vuonna 2018 analyysin globaaleista patenteista tällä alueella.

Lokakuuhun 2018 mennessä Kiina oli jättänyt 25.911 patenttihakemusta harvinaisiin maametalleihin liittyen. Kaukana perässä tulivat Yhdysvallat (9.810 hakemusta), Japani (13.920) ja Euroopan Unioni (7.280). Analyysissä on mukana dataa vuodesta 1950 lähtien, jolloin ensimmäinen hakemus oli jätetty. Tutkimuksen toteutti PatentManiac.

Patenttihakemusten määrä nousi rajusti vuoden 2010 kriiisin jälkeen

Kiinan patenttihakemusten määrä on kääntynyt vahvaan kasvuun vuoden 2010 jälkeen, jolloin Kiinan ja Japanin välinen aluevesikiista aiheutti vakavan häiriön harvinaisten maametallien markkinoilla. Kiinalaisten patenteista yli puolet on haettu vuoden 2011 jälkeen. Määrä vastaa yli tuplasti muiden maiden jättämien hakemusten määrää vastaavana aikana. Selvityksessä käytiin läpi viisi yleistä patenttitietokantaa, mukaan lukien Google Patent ja World Intellectual Property Organisation (WIPO) sekä 47 kansallista tietokantaa.

Selvityksen teettäneen konsulttiyrityksen tavoitteena oli herättää Yhdysvaltain hallintoa ymmärtämään kiinalaisten vahvaa sitoutumista materiaalitieteeseen, teknologiaan ja kaivosteollisuuteen. Konsulttiyrityksen edustaja totesi pettyneenä South China Morning Postille,  että minkäänlaista mielenkiintoa tai vastinetta ei selvityksen pohjalta valtion suunnasta tullut.

Kuva 1. Harvinaisiin maametalleihin liittyvien patenttihakemuksen määrä kasvoi rajusti Kiinan vetämänä vuoden 2010 kriisin jälkeen (lähde: PatentManiac, ThREE Consulting, SCMP)

Louhi, korvaa tai kierrätä

Konsulttiyritys ThREE Consultingin vetäjä James Kennedy kertoo varoittaneensa lukuisia kertoja Yhdysvaltain kongressia, Pentagonia ja valtionhallinta, että Kiina tulee tulevaisuudessa käyttämään patenttisalkkuaan Yhdysvaltoja vastaan. Hän on pitkään ajanut mallia, jossa Yhdysvaltain hallitus rakentaisi harvinaisille maametalleille kotimaisen toimitusketjun, jonka pohjana olisi liittovaltion vetämä osuuskunta ja harvinaisten maametallien keskitetty jalostus.

Kennedy ei ole ainoa henkilö, joka ajaa tällaista malllia. Washingtonissa toimiva Strategic Materials Advisory Council on patistanut Yhdysvaltain hallintoa vahvistamaan harvinaisten maametallien kotimaista toimitusketjua sen jälkeen, kun Kiina kielsi harvinaisten maametallien viennin Japaniin vuonna 2010 aluevesikiistojen takia.

Markkinatutkimuslaitos Adamas Intelligencen toimitusjohtaja Ryan Castilloux on samoilla linjoilla: Kiina on kiistatta muuta maailmaa edellä harvinaisiin maametalleihin liittyvissä patenteissa ja menetelmissä sekä valmistuksen että sovellutusten osalta. Kiinalaiset tutkijat ovat tehneet myös paljon tutkimustyötä kalliiden ja haluttujen magneettisten harvinaisten maametallien osalta. Niitä tarvitaan erityisesti sähkömoottoreiden valmistuksessa. Näin Kiina voi keskittyä siihen osaan arvoketjusta, joka luo eniten lisäarvoa, ja on myös ympäristöystävällisempää, analysoi Castilloux. Tämä tekee Kiinasta myös omavaraisemman, kun se pystyy hoitamaan koko ketjun metalleista magneetteihin – aina akkuihin ja sähköautoihin asti.

Pentagon etsii vaihtoehtoja

Adamas Intelligencen Castilloux huomauttaa, että mikäli Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota syvenee, ja Kiina päättää rajoittaa harvinaisten maametallien ja niihin pohjautuvien tuotteiden myyntiä vastauksena Yhdysvaltojen pakotteille, voisi sillä olla merkittäviä vaikutuksia amerikkalaisyrityksille, jotka tarvitsevat näitä materiaaleja. Ja vaikka amerikkalaisyritykset onnistuisivat ostamaan moottereita tai magneetteja Japanista tai Euroopasta, nekin pohjautuisivat todennäköisesti kiinalaisten tuottamiin harvinaisiin maametalleihin, joten valmistajien pitäisi varoa joutumasta Kiinan ja Yhdysvaltojen väliseen ristituleen. Samaan aikaan Yhdysvaltain valtionhallinnon raportit ovat todenneet, että veisi vuosia rakentaa Yhdysvaltain omaa tuotantoa korvaamaan tuontia Kiinasta.

Kuva 2. Harvinaisten maametallien käyttökohteita sähkö- ja hybridiautoissa (lähde: Resource World Magazine)

Lisää aiheesta:

 

Lataa Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -raportti (HVK, 2017)