Kymenlaakson akkujen katodimateriaaleja tuottavien tehtaiden aluetalousvaikutuksia on arvioitu Rambollin toimesta ja Suomen Malmijalostus Oy:n toimeksiannosta. Päivitetyn arvioinnin perusteella Haminan ja Kotkan katodimateriaalitehtailla tulee olemaan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia niin Kymenlaaksossa kuin koko Suomessa.
Kymenlaakson tehdashankkeita koskevassa aluetalousselvityksessä tarkasteltiin Haminaan suunnitellun pCAM- eli prekursorimateriaalitehtaan sekä Kotkaan suunnitellun CAM- eli katodiaktiivimateriaalitehtaan Kymenlaaksoon tuomia suoria talousvaikutuksia, tuotannon kerrannaisvaikutuksia sekä suunnitellun toiminnan kerrannaisvaikutuksia koko Suomessa, kertoo Suomen Malmijalostus tiedotteessaan.
Kuva 1. Vaikutusarvioinnissa keskityttiin arvoketjun pCAM- ja CAM-vaiheisiin. (Lähde: Suomen Malmijalostus Oy /Ramboll Oy 14.10.2022)
Päivitys vuoden 2019 arviointiin
Investoinneilla akkuarvoketjun toimintoihin Suomessa tulee olemaan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia Suomessa, kertoo arvioinnin tehnyt Ramboll raportissaan. Selvityksessä on arvioitu akkuarvoketjun suorat aluetaloudelliset vaikutukset, tuotannon kerrannaisvaikutukset ja suunnitelluista toiminnoista syntyvän kulutuksen kerrannaisvaikutukset Suomessa.
Arviointi on päivitys vuonna 2019 tuotettuun arviointiin akkuarvoketjun taloudellisista vaikutuksista (Savikko ym., 2019) aiempaa tarkemmilla lähtötiedoilla. Aiemmasta arvioinnista poiketen tarkastelussa on ainoastaan prekursori (pCAM) ja katodimateriaali (CAM) tuotantolaitokset, jolloin mallinnuksessa tarkasteltiin myös potentiaalisen kennotehtaan (CELL) rakentamista Suomeen, joka hankkisi osan käytön ajan prosesseissa tarvituista raaka-aineista mm. CAM-laitokselta.
Tuore mallinnus eroaa Rambollin mukaan aiemmasta mallinnuksesta paitsi tarkasteltavien kohteiden puolesta myös niiden sijainnin, investointikustannusten ja näiden tarkemman kohdistumisen puolesta. Lisäksi tuore mallinnus on toteutettu päivitetyillä Suomen talouden vuorovaikutussuhteilla.
Kuva 2. Vaikutusarvioinnissa käytettiin Rambollin yhdessä Luken kanssa kehittämää resurssivirtamallia. (Lähde: Suomen Malmijalostus Oy /Ramboll Oy 14.10.2022)
Katodimateriaalia noin 640 000 täyssähköauton vuosituotantoon
Selvityksen lähtötietona hyödynnettiin pCAM-tehtaan 60 000 tonnin vuosituotantoa ja CAM-tehtaan 50 000 tonnin vuosituotantoa. Tämä vastaa noin 32 GWh:n vuotuista akkukapasiteettia, mikä riittää noin 640 000 täyssähköauton tuotantoon vuodessa.
Talousvaikutuksia selvitettiin sekä rakentamisen että tuotannon ajalta erikseen. Rakentamisen vaikutus kansantalouteen on tilapäinen, kun taas sen myötä syntyvät tehtaat tuovat mukanaan rakenteellisen muutoksen kansantalouteen. Molemmissa tapauksissa mallinnuksen lähtötiedot perustuvat vuoden 2022 hintatasoon ja kustannuksiin.
Rakentamisinvestoinnit luovat työtä yli 9 100 henkilötyövuotta
Molempien akkumateriaalitehtaiden rakentamisen vaatimat investoinnit ovat yhteensä noin miljardi euroa. Varsinaisten tehdasinvestointien lisäksi hankkeet synnyttävät investointeja rakentamisprojektin arvoketjuissa noin 150 miljoonan euron arvosta.
Kaikki rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat uusia vaikutuksia.
Kuva 3. Tehtaiden rakentamisen talousvaikutukset. (Lähde: Suomen Malmijalostus Oy 14.10.2022)
Kuva 4. Rakentamisen aikana työvoimantarve on reilut 9 000 henkilötyövuotta. (Lähde: Suomen Malmijalostus Oy /Ramboll Oy 14.10.2022)
Toiminnan aikaiset verotulot 214 miljoonaa euroa vuodessa
Akkumateriaalitehtaiden vaikutukset Suomen talouteen ovat selvityksen mukaan pitkäaikaisia. Vaikutukset näkyvät kansantalouden tasolla bruttokansantuotteen kasvuna, joka arvioidaan 495 miljoonaksi euroksi. Toiminnasta seuraavat uudet vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea palveluiden ja teollisuuden aloille, jotka kattavat noin 77 prosenttia uusista työllisyysvaikutusta.
Toiminnan aikaisten talousvaikutusten tarkastelun pohjaksi otettiin vakiintunut toiminta vuositasolla.
Kuva 5. Toiminnan aikaiset uudet talousvaikutukset vuodessa . (Lähde: Suomen Malmijalostus Oy 14.10.2022)
Kuva 6. Akkumateriaalitehtaiden käytönaikaiset vuosittaiset vaikutukset talouteen. (Lähde: Suomen Malmijalostus Oy /Ramboll Oy 14.10.2022)
Tehtaat edistävät liikenteen sähköistymistä
Suomen Malmijalostuksen akkuliiketoiminnan johtaja Vesa Koivisto pitää tärkeänä sitä, että kotimaisten mineraalien arvoa nostetaan jalostamalla niitä akkumateriaaleiksi. Uuden teollisen toiminnan kautta syntyy vaikutuksia, jotka ulottuvat kaikille yhteiskunnan toimialoille.
”Kymenlaakson tehdashankkeet toteuttavat Suomen Malmijalostuksen strategiaa konkreettisesti. Tavoitteenamme on tuoda hankekumppaneiden kanssa Euroopan markkinalle matalan hiilijalanjäljen akkumateriaaleja, jotka auttavat litiumioniakkujen ja sähköautojen valmistajia kehittämään Eurooppaan hiilineutraalia liikennettä. Samalla akkumateriaalitehtaat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda uutta, nykyaikaista teollista toimintaa, joka tuo työtä, kasvattaa osaamista ja synnyttää verotuloja yhteiskunnalle”, sanoo Koivisto yhtiön tiedotteessa.
Koiviston mukaan samalle alueelle suunnitellut pCAM- ja CAM-tehtaat tuovat toteutuessaan hyötyjä molemmille hankkeille. Haminan pCAM-tehtaan prekursorikatodiaktiivimateriaalin jalostusastetta voitaisiin nostaa Suomessa hyödyntämällä sitä Kotkan CAM-tehtaalla. Läheltä hankittu materiaaliraaka-aine auttaisi myös leikkaamaan CAM-tehtaan katodiaktiivimateriaalin hiilijalanjälkeä.
Kuva 7. Vaikutusarvioinnin keskeiset tulokset. (Lähde: Suomen Malmijalostus Oy /Ramboll Oy 14.10.2022)
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 15.10.2022)
Lähteet:
- Kymenlaakson tehdashankkeet tuovat huomattavia talousvaikutuksia. Suomen Malmijalostus Oy 14.10.2022.
- Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arvioinnin päivitys. Ramboll 14.10.2022.
Lisää aiheesta:
Suomen Malmijalostuksen ja kiinalaisen CNGR Advanced Materialin pCAM-hanke Haminassa etenee
Suomen Malmijalostus neuvottelee kiinalaisyhtiön kanssa akkukemikaalitehtaan rakentamisesta Suomeen
Suomen Malmijalostuksen ja Beijing Easpringin CAM-tehdashanke etenee suunnitelmien mukaisesti