Pohjoismaisena yhteistyönä järjestettävän Nordic Battery Thursday -tapahtuman teemana oli 18.11.2021 Norja. Webinaarissa oli myös mielenkiintoinen asiantuntijapaneeli kertomassa tuoreimmat kuulumiset sähköautojen akkujen kierrätyksestä. Pohjoismaihin on syntymässä useita, kokoluokaltaan Euroopan suurimpia akkukierrätyslaitoksia. Toivottavasti kaikille riittää kierrätettävää. 

Mukana olivat Pohjoismaiden johtavat toimijat, kuten Batteriretur/Hydrovolt, Hydro, Fortum ja Stena. Pohjoismaissa rakennetaan nyt vauhdilla eurooppalaisittainkin merkittävää ladattavien autojen ajovoima-akkujen kierrätyskapasiteettia, vaikka kierrätykseen tulevien akkujen suurempia kierrätysmääriä joudutaankin vielä odottelemaan vuosikymmenen lopulle.

Hydro tuo alumiiniteollisuuden osaamista akkujen kierrätykseen

Norjalaisen alumiinijätin Hydron akkustrategiasta ja akkuliiketoiminnan vastuullisuudesta vastaava Elise Must korosti puheenvuorossaan, että syntymässä oleva akkujen kierrätysteollisuus voi oppia paljon muilta toimialoilta. Mustin muistutti, että Hydro on toimittanut vuosikymmeniä alumiinia autoteollisuudelle,  myös sähköautoihin, ja autojen tullessa tiensä päähän, on Hydro kierrättänyt tämän arvokkaan kevytmetallin takaisin uusien autojen valmistukseen.

”Nyt pidämme huolta siitä, että myös akut kierrätetään”, totesi Elise Must. Yhtiö on yksi maailman johtavista alumiinin kierrättäjistä, ja yhtiö aikoo hyödyntää tätä osaamistaan ja kokemustaan akkujen kierrätykseen.

Yhdessä ruotsalaisen Northvoltin ja norjalaisen Batterireturin kanssa yhtiö on perustanut yhteisyrityksen nimeltään Hydrovolt.

”Olemme rakentamassa Euroopan suurinta akkukierrätyslaitosta”, kertoo Must Norjassa jo pitkällä olevasta rakennushankkeesta. Yhteisyritys hyödyntää Nortvoltin osaamista akkukennojen valmistuksessa, Hydron kierrätysosaamista ja Batterireturin kokemusta ja osaamista isojen ajovoima-akkujen purkamisessa ja käsittelyssä.

”Tämä mahdollistaa akkumateriaalien korkeat kierrätysasteet”, kehuu Must. Tavoitteena on 95 prosentin kierrätysaste akkumateriaaleille.

Hydro ei ole vain Hydrovoltin omistaja, vaan myös iso asiakas. Mustin mukaan alumiinin osuus litiumioniakuissa on 25 prosentin luokkaa. Hydro ostaa tämän materiaalin Hydrovoltilta ja kierrättää sen uusien alumiinituotteiden raaka-aineeksi.

Hydrovoltin kierrätyslaitoksen rakennustyöt etenevät aikataulussa

Batterireturin ja Hydrovoltin toimitusjohtaja Fredrik Andersen päivitti tilannetietoja uuden kierrätyslaitoksen rakennustöiden edistymisestä. Hanke etenee aikataulussa ja tarkoitus on saada ensimmäiset kierrätysmateriaalit ulos laitokselta vielä tämän vuoden aikana.

”Olemme todella innoissamme tästä uudesta laitoksesta ja haluamme päästä ajamaa täydellä kapasiteetilla mahdollisimman pian”, hehkutti Andersen.

Hydrovoltin kotisivujen mukaan Norjan Fredrikstadin rakennettava laitos pystyy käsittelemään kaikki Norjan isoilta sähköautomarkkinoilta kierrätykseen tulevat ajovoima-akut. Yhtiö aikoo tuoda akkuja käsiteltäväksi myös Ruotsista ja muista Euroopan maista. Sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkujen ohella yhtiö aikoo kierrättää myös muunlaisia akkuja, kuten sähköistettyjen lauttojen ja laivojen akkuja sekä energiavarastoissa käytettäviä akkuja.

Alkuvaiheessa laitos pystyy käsittelemään yli 8 000 tonnia akkumoduleita vuodessa, mikä vastaa noin 23 000 sähköauton ajovoima-akkuja. Yhtiöllä on suunnitelmissa myös laajentuminen Norjasta muualle Eurooppaan.

Kuva 1. Hydrovoltin kierrätyslaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä, laitoksen pitäisi valmistua vielä vuoden 2021 aikana. (Kuvat: Hydrovolt)

Andersenilta kysyttiin myös tämän viikon uutista, jonka mukaan Northvoltin kierrätysohjelma Revolt onnistui valmistamaan akkukennon kierrätetystä koboltista, nikkelistä ja mangaanista.

”Näin homma tulee toimimaan”, totesi Fredrik Andersen. Myös Hydrovolt pyrkii kantamaan kortensa tähän kekoon.

”Onnittelut Northvoltille, monet asiat joita he rakentavat siellä, ovat samoja juttuja joita rakennamme täällä.”

Andersen kertoi myös, että tänä päivänä valtaosa Batterireturille käsiteltäväksi tulevista akuista ovat peräisin kolariautoista tai tulevat kierrätykseen akkujen takaisinkutsun seurauksena. Varsinaisia end-of-life-kierrätysakkuja odotellaan vasta vuosikymmenen puolivälin jälkeen, mutta sitten nähdäänkin kunnon ”jääkiekkomaila-kasvua” eli kierrätysmäärät kasvavat voimakkaasti ja nopeasti.

Euroopasta on tulossa akkujen kierrätyksessä maailman toiseksi suurin markkina Kiinan jälkeen, muistutti Andersen. Eli markkinapotentiaali on paljon, siksi onkin tärkeää, että pohjoismaiset toimijat ovat valmiina iskemään, kun markkina aukeaa. Andersen liputti myös pohjoismaisen yhteistyön puolesta, kun Euroopan markkinoille lähdetään.

Stena muistuttaa, että prosesseja vasta hiotaan

Norjalaisten paneelissa oli mukana myös Stenan akkuliiketoiminnan vetäjä Marcus Martinsson, jolta kyseltiin teknologisten innovaatioiden perään ja onko Stena samoilla linjoilla kierrätysmarkkinoiden kehitysnäkymien suhteen.

Martinssonin mukaan akkukierrätysmarkkinat jakaantuvat kahden erilaisen jakeen kesken: toinen kasvaa melko nopeasti, mutta lähtötaso on matala, toinen taas kasvaa eksponentiaalista vauhtia sitä mukaan, kun uusi akkukennotehtaita saadaan tuotantoon.

”Lyhyellä tähtäimellä tuotantojätteen määrä tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin kierrätykseen päätyvien akkujen volyymit”, ennustaa Stenan Martinsson. ”Pitkässä juoksussa määrät ovat lähempänä toisiaan.”

Myös Stena uskoo hockey stick -kasvuun kierrätysmarkkinoilla ja ensimmäisiä merkkejä on kuulemma jo näkyvissä.

Kierrätysteknologian osalta Martinsson myöntää rehellisesti, että Stena – kuten useimmat muutkin eurooppalaiset akkukierrättäjät  – ovat vasta aloittelijoita näissä hommissa eikä teollista kokemusta suurten akkumäärien kierrätyksestä ole eikä prosesseja ole vielä päästy hienosäätämään.

”Suuria volyymejä ei ole vielä olemassa”, muistuttaa Martinsson.

Martinsson muistuttaa myös, että nyt uusia laitoksia rakentavat Fortum ja Hydrovolt ovat valinneet itselleen varsin uutta kierrätysteknologiaa, verrattuna yhtiöiden perinteiseen kierrätysliiketoimintaan. Sama pätee myös Stenaan.

”Emme ole vielä nähneet lopullisia kierrätysteknologioita tai -prosesseja”, arvioi Martinsson.

Uuden akkuasetuksen tehokkaalla valvonnalla iso merkitys

Norjalaisten paneelin juontaja tenttasi vielä Stenan edustajalta, että riittääkö Euroopassa akkuja kierrätettäväksi.

”Isommat volyymit tulevat ennen pitkää, koska markkinoille tuodaan niin paljon akkuja”, pohti Martinsson. Hän nostaa esille myös ehdotetun uuden akkuasetuksen, jonka tavoitteet ovat korkealla.

”Tarvitsemme teollista osaamista akkukierrätykseen ja osaamista syntyy suurten volyymien kautta.”

Martinsson esitti mielenkiintoisen vertailu akkusääntelyn ja perinteisemmän sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) ja romuautojen kierrätyksen sääntelyn. SER-kierrätyksen sääntelykehikko on kattava ja jo vakiintunut. Sähkö- ja elektroniikkaromusta päätyy viralliseen kierrätykseen Martinssonin mukaan 30 prosenttia markkinoille saatetusta määrästä.

”70 prosenttia Euroopassa markkinoille tuoduista sähkö- ja elektroniikkatuotteista päätyy epävirallisiin kanaviin”, muistuttaa Stenan Marcus Martinsson.

Jos katsotaan vanhaan akkudirektiiviä, ja pienempiä akkuja ja paristoja, keräysaste on noin 40 prosenttia, arvio Martinsson. Mutta jos katsotaan litiumioniakkuja, on keräysaste Euroopan tasolla noin 15 prosentin luokkaa – Pohjoismaissa tilanne on tietysti paljon parempi, myöntää Martinsson.

Viimeisenä vertailukohtana Martinsson viittaa romuautoihin, joista joka toinen tiensä päähän tullut ajoneuvo päätyy virallisten kierrätyskanavien ulkopuolelle.

Martissonin mukaan kaikki riippuu loppupeleissä siitä, kuinka tehokkaasti viranomaiset pystyvät valvomaan uuden akkuasetuksen vaatimusten noudattamista. Ilman tehokkaampaa valvontaa jäädään merkittävästi alle uuden asetuksen tavoitteiden alle.

”Mutta mikäli valvonta tehostuu, voidaan päästä suurempiin keräys- ja kierrätysvolyymeihin, jotka mahdollistavat teollisten arvoketjujen kehittymisen”, kiteyttää Stenan Martinsson.

Batterireturin toimitusjohtaja Frederik Andersen komppasi Stenan Martinssonia, ja heitti jopa lisää löylyä kiukaalle.

”Lobbaamme Norjan viranomaisia, jotta Norja ottaisi uuden akkusääntelyn käyttöön jo ennen kuin se tulee voimaan EU:ssa. Uskon, että akkusääntelystä tulee Euroopalle myös kilpailuetu.”

Fortum korostaa yhteisten pelisääntöjen merkitystä

Viimeisenä puhujan norjalaisten paneelikeskustelussa oli Fortumin akkuliiketoiminnan kaupallinen johtaja Jaakko Savolainen, joka kiitteli sääntelyn toimivuutta Pohjoismaissa, jossa kaikki pelaavat samoilla säännöillä. Savolaisen mukaan Fortumin, Stenan ja Batterireturin strategiat ovat samankaltaiset ja yhtiöillä on hyvät mahdollisuudet tehdä myös yhteistyötä Pohjoismaissa.

Kun mennään akkukierrätyksen arvoketjussa pidemmälle kierrätysmateriaalien jalostukseen ja kierrätettyjen raaka-aineiden myyntiin akkuvalmistajille, on tärkeää, että ollaan lähellä raaka-aineiden lähteitä ja lähellä akkujen tuottajia, korostaa Savolainen.

Pohjoismaissa tilanne on hyvä, koska täällä tuotetaan keskeisiä akkumetalleja. Lisäksi Pohjoismaihin on tulossa kenno-, katodimateriaali- ja prekursorituotantoa, joten asetelmat ovat hyvät.

Savolaisen mukaan pohjoismaiden kierrätysmateriaalien käsittely on tietysti tärkeää, mutta kierrätysmateriaalia on tuotava myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.

Komission akkuasetusehdotuksen osalta Savolainen totesi, että Fortum tukee täysin komission ehdottamaan kierrätysmateriaalien sekoitevelvoitetta uusien akkujen tuotannossa.

“Näyttää siltä, että asiakkaamme eli akkukennojen valmistajat miettivät jo korkeampi kierrätysmateriaalien käyttöasteita.  Tässä voi käydä niin, että akkusääntely on tältä osin jo vähän jäljessä markkinoita”, ennustaa Savolainen. Paine autonvalmistajille tulee autonostajilta, jotka haluavat, että akut on valmistettu vastuullisesti.

“Kierrätysmateriaali on kaikkein kestävimmin tuotettu materiaali”, kiteyttää Fortumin Jaakko Savolainen.

Kuva 2. Fortumin Jaakko Savolainen norjalaisten tentattava.

 

Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoja: jarkko.vesa(at)notinnovatedhere.fi

(Julkaistu 19.11.2021)

Lähteet:

  • Nordic Battery Thursday  -webinaari 18.11.2021.

Lisää aiheesta:

 

Kova kilpailija Fortumille – Northvolt rakentaa suuren akkukierrätyslaitoksen Ruotsiin

 

Nyt ei napeilla pelata: amerikkalainen litiumakkujen kierrätystä kehittävä startup sai 700 miljoonan dollarin pääomasijoituksen

 

Norjan BatteriRetur mukana eurooppalaisessa akkukierrätysverkostossa – tähtäimessä sähköautojen ajovoima-akut

 

Kokoaan merkittävämpi investointi

 

Korealaisyhtiö myy akkukierrättäjille laitteet ja ostaa mustan massan

 

Fortum kierrättää Valmet Automotiven Salon ja Uudenkaupungin akkutehtaiden tuotantojätteen

 

Stena Recycling, SungEel Hitech, TES-Amm, Solvay & Veolia: Investoinnit  litiumakkujen kierrätykseen kovassa vauhdissa Euroopassa

 

BASF rakentaa akkukierrätyksen protolaitoksen Saksaan

 

Primobius rakentaa sähköautojen akkujen kierrätyslaitosta Saksaan

 

Kiinalaisyhtiö on aloittanut litiumioniakkujen katodien prekursoreiden valmistamisen kierrätysakkujen materiaaleista