Kansainvälisen standardisointijärjestö ISO:n tekninen komitea TC 298 Rare Earth piti viime viikolla kuudennen vuosikokouksensa. Virtuaalisesti järjestettyyn kokoukseen osallistui reilut 60 osanottajaa, jotka edustivat komitean varsinaisia jäseniä ja tarkkailijajäseniä. Uusina varsinaisina jäseninä ovat aloittaneet Iso-Britannia ja Ruotsi, Suomi on mukana tarkkailijajäsenenä. Euroopan komission kanssa komitea tekee ns. liaison-yhteistyötä. Uutena työkohteena komitea on käynnistymässä Yhdysvaltojen aloitteesta työn  harvinaisten maametallien kaivostoiminnan, erottelun ja jalostuksen vastuullisuuden standardoimiseksi. Nyt olisi oiva hetki suomalaisille teollisuuden ja tutkimusmaailman asiantuntijoille liittyä mukaan työhön, jos harvinaiset maametallit kiinnostavat.

TC 298 -komitean vuosikokous vietiin läpi kahtena parin tunnin sessiona 13. ja 14. lokakuuta 2021. Standardisointityöstä tuttuun tapaan kokouksessa käytiin läpi käynnissä olevien työkohteiden tilannetta ja tehtiin linjauksia uusista työkohteista.  Kuvassa 1 on listattuna käynnissä olevia ja ehdotettuja työkohteita.

Kuva 1. TC 298 Rare earth -teknisen komitean työkohteet. (Lähde: ISO TC298:n kotisivut)

Uusi työkohde “Rare earth sustainability”

Suomalaisittain kiinnostavin työkohde TC 298:n vastuualueella on Yhdysvaltojen ehdottama “Rare earth sustainability – Part 1: Mining, separation and processing”.  Standardisointikomitealta on lähdössä pyyntö varsinaisille jäsenmaille nimittää asiantuntijoitaan mukaan työryhmään.

TC298:n vuosikokouksessa Suomesta oli mukana tällä kertaa vain yksi edustaja, joten jatkossa olisi hienoa saada mukaan lisää suomalaisia asiantuntijoita työhön. Harvinaisten maametallien standardisointityö tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua tämän alueen keskeisten teollisten toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Viime viikon kokouksessa olivat vahvasti esillä sellaiset maat, kuten TC298-komitean puheenjohtajana toimiva Kiina, Japani, Korea ja Australia. Myös Yhdysvallat oli aktiivinen lähinnä ehdottamansa työkohteen tiimoilta. Tutkijoiden ja teollisuuden edustajien lisäksi TC298-jäsenten joukossa on myös julkisen sektorin edustajia.

Kokouksessa oli uusilla varsinaisilla jäsenillä mahdollisuus kertoa, millaista aktiviteettia heillä on käynnissä harvinaisten maametallien alueella. Iso-Britannia tähän mahdollisuuteen tarttuikin, Ruotsilla ei ollut kerrottavaa tällä kertaa. Brittien aktiviteetit harvinaisten maametallien osalta tuntuivat keskittyvän lähinnä kierrätykseen mm. Birminghamin yliopiston hankkeen tiimoilta, josta olemme tällä sivustolla kertoneetkin.

Komitean kiinalaiset vetäjät olisivat mielellään kuulleet ns. liaison-kumppanina olevan Euroopan komission näkemyksiä, mutta valitettavasti komission edustaja ei ehtinyt mukaan kokoukseen. Kokouksessa kuultiin myös tuoreet kuulumiset ISO:n uudesta kriittisten materiaalien strategisesta neuvonantajaryhmästä (Strategic Advisory Group, SAG). SAG:n työ on vielä alkumetreillä, joten kovin paljon kerrottavaa siltä suunnalta ei vielä ollut.  Ryhmä on keskittynyt nyt alkuvaiheessa kokoamaan yhteen kaiken ISO:n alla käynnissä olevan, kriittisiin raaka-aineisiin liittyvän standardisointityön. Seuraavaksi vuorossa on ns. “gap analysis” -vaihe, jossa pyritään tunnistamaan ISO:n nykyisessä työpaketissa olevia aukkoja.

Mukaan verkostoitumaan ja vaikuttamaan

Harvinaisten maametallien asiantuntijoita erityisesti niiden tuotannon ja jalostuksen alueelta on Suomessa ja koko Euroopassa vähän. Euroopan komissio liputtaa vahvasti Euroopan omavaraisuuden nostamisen puolesta. ISO TC 298 Rare earth -komitea tarjoaa mahdollisuuden päästä laatimaan standardeja johtavien harvinaisten maametallien ja kestomagneettien tuottajien kanssa: viime kokouksessa oli mukana esimerkiksi japanilaisia kestomagneettien valmistajia, kiinalaisen REE-tutkimuslaitoksen tutkijoita ja Yhdysvaltojen energiaviraston energia.

Osallistuminen harvinaisten maametallien standardisointityöhön onnistuu helposti: ISO TC 298 -komitean työhön osallistutaan suomalaisen standardisointiorganisaation Metstan ryhmän K183 Rikasteet ja harvinaiset maametallit kautta. Saman ryhmän alla on myös toinen suomalaisittain kiinnostava ISO:n tekninen komitea eli TC 333 Lithium. Metstan  kansallisessa komiteassa on jo mukana mukavasti keskeisiä suomalaisia toimijoita lähinnä teollisuuden puolelta, mutta mukaan olisi hienoa saada myös tutkimusmaailman edustajia sekä kestomagneettien valmistajia ja käyttäjiä. Kansalliseen komiteaan osallistuminen on tänä vuonna poikkeuksellisesti ilmaista, koska työ- ja elinkeinoministeriö tukee kansallisten sidosryhmien osallistumista komitean työhön osana kansallisen akkustrategian toimeenpanoa: suomalaisia yrityksiä ja asiantuntijoita halutaan mukaan kv-standardisointityöhön vaikuttamaa esimerkiksi litium- ja harvinaisten maametallien tuotannon vastuullisuuteen.

(Julkaistu 18.10.2021)

Lähteet:

  • ISO TC 298 Rare earth, 6th Plenary Meeting, October 13-14, 2021.
  • Kansalliseen komiteaan K 183 Rikasteet ja harvinaiset maametallit liittyminen on ilmaista! Metsta, 23.4.2021.

 

Lisää aiheesta:

 

Hieno mahdollisuus osallistua litiumin ja harvinaisten maametallien standardisointityöhön

 

Kiinalta uusi standardi NdFeB-kestomagneettien valmistusprosessin sivuvirroille

 

Raportti ehdottaa toimenpiteitä harvinaisiin maametalleihin pohjautuvien magneettien ja moottoreiden saatavuuden varmistamiseksi Euroopassa

 

Design for recycling: kuinka suunnittelulla voidaan edistää kestomagneettien kierrätystä

 

Voisiko datakeskusten käytettyjen kiintolevyjen kestomagneettien sisältämät harvinaiset maametallit kierrättää? Google on tutkinut asiaa.

 

Birmingham kierrättää magneettien harvinaiset maametallit

 

Kiinan kestomagneettituotannon vahva kasvu lisää harvinaisten maametallien kysyntää