Komission suunnitelma tehdä Euroopasta omavarainen törmäsi ongelmaan nimeltä kilpailu, kirjoittaa Politico-lehti artikkelissaan.

Euroopalla on suuret suunnitelmat polkaista käyntiin lähes tyhjästä maailmanluokan akkuteollisuus. Suunnitelman juoni on selvä: investoi paljon, ja investoi nyt. Politicon mukaan suunnitelmassa on vain yksi ongelma: kilpailijoilla on jo pitkä etumatka.

Euroopan komissio on rakentanut usean jäsenmaan tuella viimeiset reilut kolme vuotta strategiaa, jonka tavoitteena on käynnistää pikavauhdilla hankkeita akkuarvoketjun eri vaiheisiin – raaka-aineiden tuotannosta akkukennojen ja –pakettien tuotantoon sekä käytettyjen akkujen kierrätykseen.

Tavoitteena rakentaa Eurooppaan merkittävää akkuteollisuutta

European Battery Alliancen puitteissa tehtyjä avauksia on kuvattu välttämättömiksi toimenpiteiksi, joilla pyritään vähentämään Euroopan riippuvuutta aasialaisista toimittajista ja käynnistämään merkittävä siirtymä sähköiseen liikenteeseen Euroopan autoteollisuudessa jäsenmaiden luopuessa saastuttavista polttomoottoreista.

Tavoitteenamme on saada 30 prosentin osuus maailmanmarkkinoista, linjasi Politicon haastattelema Saksan talousministeri Peter Altmaier, joka on yksi Euroopan akkuohjelman pääarkkitehdeistä. Tällä hetkellä Euroopan osuus maailman akkumarkkinoista on alle viiden prosentin luokkaa. Altmaeir uskoo Euroopan tavoitteen olevan mahdollinen, mutta se edellyttää kymmenientuhansien työpaikkojen luomista vuosikymmenen loppuun mennessä.

Viime vuoden IPCEI-ohjelma oli ensimmäinen askel

Ensimmäinen askel otettiin vuoden 2019 lopulla, jolloin Ranskan ja Saksan johdolla seitsemän maata saivat Brysselistä siunauksen jakaa 3,2 miljardin euron edestä valtioapua Euroopan akkuteollisuuden rakentamiseen. Tavoitteena on napata kunnon siivu syntymässä olevista 250 miljardin euron vuosittaisista akkumarkkinoista vuoteen 2025 mennessä.

 

Kuva 1. Suomesta ensimmäisessä IPCEI-ryhmässä olivat mukana Keliber, Terrafame, BASF ja Fortum. (kuva: Tekniikkatalous 10.12.2019)

Tällä hetkellä kiinalaiset yritykset dominoivat markkinoita, muistuttaa Politico. Yhdessä etelä-korealaisten ja japanilaisten yritysten kanssa  Aasian maat vastaavat noin 90 prosentista maailman akkukennotuotannosta (ks. kuva 2 alla).

Kuva 2. Aasia dominoi litiumioniakkujen kennojen valmistusta globaalisti. (kuva. Avicenne Energy, 2017)

Teknologista riippumattomuutta

Euroopan panostus akkuteollisuuteen on konkreettisin esimerkki EU:n pyrkimyksistä kasvattaa johtavia teknologiayrityksiä ja vähentää riippuvuutta ulkomaisista toimijoista.

Tavoitteena on varmistaa teknologinen riippumattomuus eli olla vähemmän riippuvaisia ulkomaisista toimittajista, olipa kyse sitten pilvipalveluista tai itseohjautuvista ajoneuvoista, listaa Politico artikkelissaan.  Tavoite on linjassa myös pyrkimyksiin hillitä Kiinan taloudellisen ja strategisen vaikutusvallan kasvua.

Politicon haastatteleman EIT InnoEnergyn toimitusjohtajan mukaan akut ovat liian strateginen teollisuuden ala jätettäväksi vain Kiinan haltuun. Hänen mukaansa kyse ei ole vain Euroopan intressistä, vaan Eurooppa auttaa koko maailmaa.

Raha ei takaa menestystä

Toinen erä valtioiden tukemia akkuhankkeita on parhaillaan valmistelussa. Tuleva erä on vielä ensimmäistä IPCEI-pakettiakin suurempi panostus Euroopan akkusuunnitelman vauhdittamiseen. Mutta raha ei takaa menestystä, muistuttaa Politico.

Euroopan investointipankin (EIB) varapääjohtaja Andrew McDowell korostaa, että Aasia on pitkälti dominoinut akkuteollisuutta viimeiset 20 vuotta.  Euroopan autoteollisuus havahtui siihen, että heillä eivät olleet akkuteknologiassa kuskinpukilla. Autoala ymmärsi, että jos he eivät tee mitään asialle, valuu suurin osan heidän valmistamien tuotteiden arvosta muualle, analysoi McDowell.

McDowellin mukaan EIB on varautunut lainaamaan ainakin miljardi euroa vuodessa 27 maan akkuhankkeille seuraavien neljän vuoden aikana. Rahoitusta tulee myös komissiolta ja jäsenvaltioilta.

Aasialaiset kisaavat Euroopan maaperällä

Kun Eurooppa yrittää päästä kovasti kisaan mukaan, haastavat aasialaiset yritykset Euroopan unionin tavoitteet sen omalla maaperällä, muistuttaa Politico artikkelissaan.

Saksan Arnstadtissa kiinalainen akkuvalmistaja CATL on saanut lähes maaliin 1,8 miljardin euron akkutehdasinvestointinsa. Tehdas toimittaa akkukennoja Volvolle ja BMW:lle. Vastaavasti etelä-korealainen LG Chem on saanut lähes puolen miljardin euron rahoituksen Euroopan investointipankilta Puolan tehtaansa laajentamiseen. Tehdashankkeen odotetaan tuovan jopa 1.800 työpaikkaa alueelle, jota markkinoidaan akkutuotannon mekkana lähellä Saksan autotehtaita.

 

Kuva 3. Aasialaiset haastavat Euroopan unionin sen omalla maaperällä. (Kuva: Roland Zenn, 10.1.2020)

Eikä tässä vielä kaikki. Tesla rakentaa Berliinin lähelle uutta gigatehdasta, jonka pitäisi valmistua jo heinäkuussa 2021.

EIB:n McDowell muistuttaa, että kukaan ei tiedä, miten tämä globaali kisa tulee päättymään.

Imperiumin vastaisku

Euroopan akkukennotuotannon lippulaiva on Northvolt, kahden Teslan entisen työntekijän perustama ruotsalaisyhtiö.  Northvolt kertoi 29.7.2020 saaneensa neuvoteltua 1,6 miljardin dollarin rahoituspaketin Euroopan suurimman akkutehtaan rakentamista varten. Rahoittajien joukossa on myös Euroopan investointipankki ja Pohjoismaiden investointipankki.

Kuva 4. Northvolt kertoi 1,6 miljardin dollarin rahoituspaketin varmistumisesta 29.7.2020.

Northvoltilla on rakenteilla myös toinen tehdas yhteisyrityksenä Volkswagenin kanssa. Saksan tehdas pystyy kuitenkin kattamaan vain osan VW:n akkutarpeesta, loput hankitaan perinteisiltä akkuvalmistajilta, kuten LG Chem, Samsung, SKI ja CATL.

Politicon saamien tietojen mukaan Volkswagen ei hae tehdasprojektille valtionapua European Battery Alliance –sateenvarjon alla.

Keliber mainittu

Myös suomalainen kaivosyhtiö Keliber on päässyt mukaan Politicon juttuun. Lehti on haastatellut toimitusjohtaja Hannu Hautalaa yhtiön suunnitelmista käynnistää litiumin tuotanto Suomessa.

Hautala kertoi Politicolle, että Keliberin hanke on edelleen suunnitteluvaiheessa, mutta rakennustöiden odotetaan starttaavan vuoteen 2022 mennessä. Kaivostoiminnan pitäisi käynnistyä kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2024. Politico kertoo yhtiön saanee useita miljoonia euroja valtion tukea. Valtio omistaa neljänneksen yhtiöstä, vaikka valtaosa Keliberin saamasta 30 miljoonan euron rahoituksesta on tähän mennessä tullut Politicon mukaan yksityisiltä sijoittajilta. Keliber kertoi hiljattain, että yhtiön Kokkolan suurteollisuusalueelle sijoitettavan litiumkemiantehtaan valmisteluhanke etenee nyt lupavaiheeseen.

Hautalan mukaan Keliber voi tarjoaa eurooppalaisille akkuvalmistajille kestävämmän vaihtoehdon. Politico muistuttaa kuitenkin, että suomalainen litiumkaivos on edelleen vuosien päässä tuotannosta. Lisäksi yhtiö tarvitsee lähes 400 miljoonan lisärahoituksen vuoteen 2022 mennessä. Euroopan ympäristöväki ei ole innostunut Espanjan ja Portugalin litiumkaivoshankkeista, samaan aikaan kun Bryssel puhuu Green Dealistä ja kestävästä kehityksestä, muistuttaa Politico.

Autovalmistajat eivät jää odottelemaan

Sillä välin kun eurooppalaiset hankkeet ovat vielä valmistelu- tai käynnistysvaiheessa, autovalmistajat tekevät pitkiä hankintasopimuksia Euroopan ulkopuolisten yritysten kanssa ja suunnittelevat uusia akkuteknologioita, jotka voivat muuttaa radikaalisti pelikenttää.

Esimerkiksi saksalaiset autojätit Daimler ja Volkswagen ovat hiljattain investoineet kiinalaisiin akkuvalmistajiin, muistuttaa Politico. Analyytikot varoittavat myös, että Euroopan korkeat tuotantokustannukset voivat tehdä paikallisesta valmistuksesta kalliimpaa kuin Aasiassa. Tämä hintaero siirtyisi väistämättä kuluttajien maksettavaksi. Politicon haastatteleman asiantuntijan mukaan kiinalaiset sähköautovalmistajat miettivät kuumeisesti, kannattaako Eurooppaan tulla heidän omilla tuotteillaan.

Akkukomissaari

Politicon mukaan Euroopalla on yhden miehen cheerleader-ryhmä puhumassa eurooppalaisen akkuteollisuuden puolesta: Maros Sefcovic on jo vuosien ajan paimentanut jäsenmaita ja teollisuutta konkreettisen akkusuunnitelman taakse.

Sefcovic on kuvannut Euroopan akkuhanketta uudenlaiseksi reseptiksi teollisuuspolitiikalle. Hän ei usko, että Eurooppa pärjää aasialaisille kilpailijoille pelkällä hinnalla. Euroopaan on rakennettava regulaation pohjalta arvoketju ja edistettävä globaaleja standardeja.

Kyse ei ole vain rahasta, vaan EU:n roolin hyödyntämisestä regulaation luojana, joka määrittelee globaalit pelisäännöt ennen kuin muut maa rökittävät eurooppalaiset toimijat. Lokakuussa komissio tulee esittelemään uudet ympäristövaatimukset akuille. Tavoitteena on olla vihreämpi kuin kiinalaiset ja tarjota sitä kautta paikallisille akkuvalmistajille mahdollisuus erottua aasialaisista kilpailijoista.

Emme tule koskaan tuottamaan halvimpia akkuja Euroopassa, on Saksan talousministeri Altmaier todennut. Mutta voimme tuottaa parhaat, tehokkaimmat ja kestävimmin tuotetut akut, hän jatkaa.

EU:n uudet vaatimukset tulevat pitämään sisällään linjaukset akkujen kestävästä valmistuksesta, raaka-aineiden vastuullisesta hankkimisesta, hiilijalanjäljen pienentämisestä ja tuotannon aikaisen hävikin pienentämisestä.  Nämä vaatimukset tulevat koskemaan myös kiinalaisia akkuvalmistajia, jotka toimittavat tuotteitaan eurooppalaisille autonvalmistajille, muistuttaa Sefcovic. Hän haluaa saada ehdotukset läpi kuudessa kuukaudessa Saksan EU-puheenjohtajuuden aikana.

Rajoittaako EU kilpailua?

Toistaiseksi Aasian maat eivät ole nostaneet meteliä Euroopan akkupanostuksista. Politico arvioi tämän johtuvan siitä, että eurooppalaisten akkuvalmistajien markkinaosuus on edelleen hyvin pieni. Tilanne voi muttua, kun yritykset eri puolilla Eurooppaa alkavat tuottaa raaka-aineita, akkukennoja ja muita kipeästi kaivattuja tuotteita.

Vaikka EU puhuu vapaan kilpailun puolesta, tukee se omaa  teollisuuttaan ja suunnittelee lainsäädäntöä, joka rajoittaisi nykyisten, alan johtavien yritysten markkinoillepääsyä, muistuttaa Politico.

Ministeri Altmaier vakuuttaa, että kaikki ovat tervetulleita, jotka ovat valmiita investoimaan akkutuotantoon Euroopan Unionin alueella, olivatpa ne sitten japanilaisia, korealaisia, kiinalaisia tai amerikkalaisia yhtiöitä.

Myös Sefcovic kiisti väitteet, että Euroopan akkusuunnitelmat johtaisivat pitkiin kauppakiistoihin, kuten Airbusin ja Boeingin välillä. Sefcovicin mukaan akkualan edistäminen on Euroopalle strateginen tavoite, jota EU edistää kuten mikä tahansa merkittävä taloudellinen toimija.

(Julkaistu 29.7.2020)

Lähteet:

  • Europe’s big battery bet. Politico, 26 July 2020.
  • Northvolt raises $1.6 billion in debt financing through consortium of global financial institutions. Northvolt, 29 July 2020.
  • Litiumkemiantehtaan ympäristövaikutusten arviointimenettely päätökseen – Keliber etenee lupavaiheeseen. Keliber, 22.7.2020.
  • Finland: Europe’s battery producing Shangri-La. EURACTIV, 26 Jun 2020.
  • Akkustrategialla vahvistetaan Suomen asemaan kestävän akkutuotannon edelläkävijänä. TEM, 26.6.2020.
  • Tähän piti saada EU:lta lupa – Suomi jakaa 30 miljoonaa akkutuotannon kehitykseen. Tekniikkatalous, 10.12.2019.
  • State aid: Commission approves €3.2 billion public support by seven Member States for a pan-European research and innovation project in all segments of the battery value chain. European Commission, 9 December 2019

 

Lisää aiheesta:

 

Suomi – tuo eurooppalaisen akkutuotannon Shangri-La

 

EU voisi kieltää likaisten litiumioniakkujen maahantuonnin

 

The Empire Strikes Back: Euroopan vastaisku akkukisassa

 

Honda ostaa siivun kiinalaisesta akkuvalmistaja CATL:sta

 

Keliberin tulevan litiumkemiantehtaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) päätökseen