SuomiAreena-tapahtumassa Porissa käytiin viime viikolla mielenkiintoinen keskustelu otsikolla ”Kaataako raaka-ainepula ilmastotavoitteet?”. Keskustelussa oli mukana myös Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen, joka seuraa raaka-aineisiin liittyviä kysymyksiä mm. energia-, teollisuus- ja liikennevaliokuntien jäsenenä. Virkkunen on huolissaan nykyisestä tilanteesta, jossa Euroopan unionin riippuvuus Venäjän fossiilisesta energiasta uhkaa muuttua riippuvuudeksi Aasian raaka-aineista. Hän peräänkuuluttaa Suomelta aktiivisuutta, koska Suomella on paljon tarjottavaa Euroopalle vihreän siirtymän edistämisessä.

Raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen on Henna Virkkusen mukaan keskeinen kysymys Euroopan unionin vihreän siirtymän, mutta myös digitaalisen siirtymä osalta.

”Tarvitaan paljon uusia teknologioita ja materiaaleja, raaka-aineiden saatavuus on tässä ihan olennaisen tärkeää”, painotti Virkkunen paneelikeskustelussa.

Virkkusen mukaan pandemia ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, miten vaarallista on olla liian riippuvainen yhdestä toimittajasta.

”On erittäin tärkeää, että meillä on riittävä resilienssi, huoltovarmuus ja omavaraisuus Euroopan unionin alueella poikkeustilanteita varten.”

Euroopan kestävät ja luotettavat toimitusketjut sekä kilpailukykyinen teollisuus ovat erittäin tärkeitä myös taloudellisesti ja ympäristön kannalta.

 

Kuva 1. EIT RawMaterialsin järjestämään keskusteluun osallistuivat Henna Virkkunen, Kimmo Tiilikainen, Tomas Häyry, Olli Salmi ja Pertti Lamberg. (kuva: Mia Smeds)

Mennäänkö ojasta allikkoon?

Europarlamentaarikko Virkkunen on huolissaan nykyisestä tilanteesta, kun tiedetään, millaisiin vaikeuksiin Euroopassa on jouduttu sen johdosta, että olemme olleet niin riippuvaisia Venäjään fossiilisesta energiasta.

”Nyt kun teemme vihreää siirtymää, niin olemme liian riippuvaisia Aasiasta tällä hetkellä”, muistuttaa Virkkunen.

Virkkunen listaa esimerkkeinä aurinkovoiman, tuulivoiman ja akkuteknologian, joissa kaikissa tuotanto ja raaka-aineet ovat tällä hetkellä kiinalaisten ja muiden aasialaisten käsissä.

 

Kuva 2. IEA:n tuore raportti nostaa esille Kiinan ylivallan sähköautojen akkujen arvoketjussa. (Kuva: IEA 2022)

 

Eurooppalaisen akkuarvoketjun rakentamisen eteen on tehty EU:ssa viime vuosina kovasti töitä. Nyt pitäisi ratkaista vielä raaka-aineiden haasteet.

“Tavoite on, että pystyttäisiin saamaan raaka-aineet Euroopasta, tuottamaan akut, käyttämään niitä ja lopulta kierrättämään akut.”

Henna Virkkunen muistuttaa, että Euroopan kallioperässä, ja nimenomaan pohjoisella alueella, on kriittisiä raaka-aineita. Eurooppalainen tuotanto auttaisi myös varmistamaan, että tuotantoketju on ollut kestävä ja vastuullinen ympäristön ja esimerkiksi työolojen osalta.

“Tällä hetkellä Eurooppa ei ole missään mielessä kestävällä pohjalla, kun katsotaan, mistä raaka-aineet nyt virtaavat Eurooppaan ja kuin omavaraisia olemme”, jyrähtää Virkkunen.

Virkkunen sanoo, että häntä häiritsee tällä hetkellä akkutuotannossa se, että puhutaan vihreästä siirtymästä ja kestävästä taloudesta – ja samaan aikaan esimerkiksi kobolttia louhitaan Kongossa epämääräisissä olosuhteissa.

“On tärkeää, että tuotanto saataisiin hoidettua vastuullisella tavalla niin ympäristö-, taloudellisten kuin sosiaalistenkin vaikutusten ja työolojen näkökulmasta.

Iso mahdollisuus Suomelle

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat Henna Virkkusen mukaan hyvissä asemissa, kun puhutaan raaka-aineiden kestävästä ja vastuullisesta tuotannosta. Suomen pitää olla kuitenkin hereillä, sillä kilpailu on kovaa.

”Itse olen huomannut viime kuukausina, että norjalaiset ovat aktivoituneet erittäin paljon Euroopan unionin suuntaan. Vaikka he eivät ole EU:n jäseniä, niin he ovat kohta myyneet öljyn ja kaasun Eurooppaan, ja nyt ollaan hakemassa uutta bisnestä kaivospuolelta ja akkuteollisuus, joissa Norja on kiinnostunut myymään Euroopan maille omaa tuotantoaan ja hakee sinne investointeja.”

Virkkunen toivoo, että Suomi ei hukkaa tilaisuuttaan. EU-jäsenmaana olemme kuitenkin hyvissä asemissa. Nyt pitää varmistaa, että homma ei kaadu hitaaseen luvitukseen tai raskaaseen byrokratiaan.

 

“Raaka-ainehaaste on globaalisti iso ja tulee vain pahenemaan, sillä materiaalien kysyntä kasvaa muun muassa väestönkasvun, teollistumisen, liikenteen sähköistymisen ja uusien teknologisten sovellusten vuoksi jatkuvasti.

Kriittisten raaka-aineiden pula uhkaa jo ilmastotavoitteiden saavuttamista ja heikentää teknologista edistystä. Samalla kriittisten materiaalien tarjonnan voimakas keskittyminen maihin, joissa noudatetaan alhaisempia sosiaali- ja ympäristönormeja, pahentaa monia näihin liittyviä ongelmia. Siksi raaka-ainemarkkinoita tulee monipuolistaa ja keskinäisriippuvuuksia vähentää niin nopeasti kuin mahdollista.” (Henna Virkkusen kirjoitus Turun Sanomissa 23.7.2022)

 

SuomiAreenan keskustelu “Kaataako raaka-ainepula ilmastotavoitteet?” on katsottavissa kokonaisuudessaan MTV Katsomossa.

(Julkaistu 21.7.2021, päivitetty 25.7.2022)

Lähteet:

  • SuomiAreenan keskustelu 12.7.2022 “Kaataako raaka-ainepula ilmastotavoitteet?” (katsottavissa MTV Katsomossa)
  • Riippuvuutta fossiilienergiasta ei pidä korvata uudella riippuvuudella – Euroopan varmistettava oma raaka-aineiden tuotantonsa. Turun Sanomat 23.7.2022.

Lisää aiheesta:

Unohda koboltti ja nikkeli, kupari on uusi kulta

 

Vihreämmän tulevaisuuden keskeiset rakennuspalikat nikkeli ja kupari

 

Raaka-aineet myrskyn silmässä

 

EU pyrkii kasvattamaan strategista omavaraisuuttaan raaka-aineissa

 

Euroopan parlamentti suosittelee jäsenmaille kriittisten raaka-aineiden strategista varastointia