Euroopan investointipankin (EIP) pääjohtaja Werner Hoyer nostaa kirjoituksessaan esille Euroopan strategisen autonomian kriittisissä raaka-aineissa, jonka merkitys on korostunut Ukrainan sodan myötä. Energian ohella Euroopan on saavutettava strateginen autonomia keskipitkällä aikavälillä myös kriittisissä raaka-aineissa. Puheenvuoro on merkittävä, sillä tähän saakka EIP on vieroksunut kaivosalaan liittyviä hankkeita. Nyt raaka-aineiden rooli vihreän siirtymän mahdollistajana on noteerattu myös rahoituspuolella.
Euroopassa vallitsee harvinaisen laaja ja vahva konsensus: Putinin hyökättyä Ukrainaan haluavat kaikki EU:n jäsenmaat eroon venäläisestä öljystä ja kaasusta, kirjoittaa Hoyer Handelsbattin kolumnissaan.
Lyhyellä aikavälillä on vaikea löytää Venäjän kaasulle vaihtoehtoja, mutta keskipitkällä aikavälillä vihreä siirtymä on paras ratkaisu. Uusiutuva energia, erityisesti aurinko- ja tuulivoima, eivät auta vain taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, vaan ne tekemät meistä myös omavaraisemman energiantuotannossa, muistuttaa Hoyer.
Venäjä-riippuvuuden pienentäminen on erityisen haastavaa energiaintensiivisille aloille, kuten teräs-, kemian-, sementti- ja alumiiniteollisuus. Niiden on usein vaikea siirtyä sähkön käyttöön, koska kaasua tarvitaan erittäin korkeiden lämpötilojen tuottamiseen tai raaka-aineena varsinaiseen tuotantoprosessiin. Vihreä vety on edelleen hyvin kallis vaihtoehtoa.
Euroopan riippumattomuus raaka-aineissa
Energian ohella Euroopan on saavutettava strateginen autonomia keskipitkällä aikavälillä myös kriittisissä raaka-aineissa.
Lähes kaikissa vihreän siirtymän kannalta kriittisissä mineraaleissa Eurooppa on riippuvainen kolmansista maista, joissa ympäristönsuojelu on heikolla tasolla, ja joissa käytetään edelleen fossiilista energiaa mineraalien tuotannossa.
Kiinan koronasulut osoittivat riippuvuuden Kiinan aurinkopaneeleista. Ilman Chilen litiumia, Kongon kobolttia tai Kiinan harvinaisia maametalleja ei sähköautoihin saada valmistettua akkuja, listaa Hoyer.
Kuva 1. Euroopan unionin omavaraisuus vihreän siirtymän kriittisissä mineraaleissa on vaatimattomalla tasolla. (Lähde: Financial Times / JRC, 2022 Aug)
Mutta myös onnistumisia löytyy: sähköä tuotetaan aurinko- ja tuulivoimalla. Uusia teknologioita tulee kehittää nopeasti tuuli-, aurinko- ja vesivoiman tuotantoon vetotalouden rakentamiseksi.
Samaan aikaan meidän on järjestettävä raaka-aineiden tuotanto uudella tavalla. Kuten fossiilisen energian kanssa, tavoitteena tulisi olla ensisijaisesti kulutuksen vähentäminen eli materiaalien tehokkaampi käyttö.
Meidän tulee myös kierrättää materiaalit tehokkaammin – ja myös tuottaa niitä Euroopassa tulevaisuudessa. Edessä on valtava mullistus politiikassa, yritysmaailmassa ja koko yhteiskunnassa. Sama koskee myös talouden uudistamiseen tällä vuosikymmenellä tarvittaviin investointeihin, muistuttaa Euroopan investointipankin pääjohtaja Hoyer kirjoituksessaan.
Suuria haasteita ja mahdollisuuksia
Suurien haasteiden ohella nykyinen tilanne tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia, muistuttaa pääjohtaja Hoyer.
Oikeanlaiset investoinnit edistävät innovaatiota Euroopassa ja auttavat meitä säilyttämään teknologisen etumatkamme vihreissä teknologioissa, mikä vahvistaa asemiamme globaalissa kilpailussa.
Tästä syystä Euroopan pitää vihdoinkin ajatella isosti ja strategisesti. Ilmastotavoitteet on kirjattu Euroopan unionin lakeihin. Tästä huolimatta EU-tasolla ja kansallisesti poliitikot asettavat riman usein liian alas, sen sijaan, että oikeasti tehtäisiin Euroopasta ensimmäinen maanosa, joka pysäyttää ilmastonmuutoksen – tiiviissä yhteistyössä naapurimme Afrikan kanssa. Sillä huomattavat ilmastotavoitteemme katoavat savuna ilmaan, jos Afrikan kasvava energian tarve katetaan fossiilisilla polttoaineilla, sen sijaan, että tuotettaisiin sähköä tuuli- ja aurinkoenergialla koko Afrikan mantereen laajuisesti edistyksellisintä teknologiaa hyödyntäen.
Paljon hankkeita on jo käynnissä, muistuttaa Hoyer. Esimerkiksi Schwe’ssä Euroopan investointipankki tukee H2 Green Steelin hanketta, jossa tuotetaan lähes hiilineutraalia terästä. Espanjan Puertollanossa pankki tukee energiayhtiö Iberdrolan lannoitetuotannon hanketta.
Euroopan komissio on jo pitkään ylläpitänyt 30 kriittisimmän materiaalin listaa, esimerkkeinä koboltti, litium ja bauksiitti. Kreikassa on käynnissä kierrätyslaitoshanke alumiinille. Hanke pienentäisi EU:n riippuvuutta bauksiitin tuonnista.
Tällaisia hankkeita tarvitaan paljon lisää, kirjoittaa Hoyer. Samaan aikaan on panostettava hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, jotta selviämme taloutemme transformaatiosta.
Kaivosteollisuutta tarvitaan
Hoyer painottaa, että meidän on oltava itsellemme rehellisiä raaka-aineiden suhteen. Ukrainan sota on nostanut esille sen, että Eurooppa on ulkoistanut lähes koko kaivostuotannon.
Viime vuosikymmeniä Eurooppa on nähnyt kaivokset mieluummin muilla mantereilla kuin omalla maaperällään. Jos haluamme edistää eurooppalaisen teollisuuden vihreää siirtymää, on meidän nostettava prioriteetiksi raaka-ainehankkeiden tukeminen maissa, joilla on samat arvot kuin meillä, jyrähtää Hoyer.
Köyhemmät maat tarvitsevat tukeamme saadakseen käyttöön tiukemmat ympäristö- ja työsuojelustandardit. Meidän pitää olla myös valmiimpia viemään teknologiaosaamistamme näihin maihin.
Euroopan pitäisi myös itse tuottaa kuparia, nikkeliä, litiumia ja bauksiittia. Ainakin osan kaivosteollisuudesta tulisi palata Eurooppaan, linjaa Euroopan investointipankin pääjohtaja.
Usein kuulee sanottavan, että kaivoshankkeen suunnittelu, hyväksynnät ja toteutus vie vuosia. Tämä argumentti olisi ehkä hyväksyttävissä, jos Putinin sota Ukrainassa kestäisi vain lyhyen aikaa, minkä jälkeen elämä palaisi tutuille raiteilleen.
Mutta tämän on illuusio! Euroopan vastattava Venäjälle energia- ja raaka-ainekysymyksissä. Lisäksi lännen vastakkainasettelu Kiinan kanssa pikemmin lisääntyy kuin vähenee. Epäröinnille ei tästä syystä olen sijaa. Mitä nopeammin Eurooppa ottaa vihreän siirtymän haasteet vakavasti, sitä nopeammin pystymme vastaamaan energiakriisiin. Tämä on edellytys sille, että Eurooppa säilyy merkittävänä teollisuuden keskittymänä, tykittää Hoyer.
Keliber mainittu
Ensimmäiset hankkeet osoittavat, että uusia mineraaleja voidaan kaivaa Euroopassakin. Esimerkkinä Hoyer mainitsee Keliberin litiumin kaivos- ja jalostushankkeen. Useita akkumineraaleja löytyy jopa Euroopan vanhojen hiilikaivosten alueilta.
Kaivosten ei tarvitse aina olla avolouhoksia, jotka pilaavat maiseman. On mahdollista kehittää kaivosteknologiaa, joka säästää ympäristöä. Euroopan tulisi määritellä standardit ympäristömyötäiselle kaivostoiminnalla maailmanlaajuisesti, niin että ympäristön heikentyminen ja lapsityö voidaan lopettaa muualla maailmassa, pohtii Hoyer.
Uusiutuvan energian sektori sopii Hoyerin mielestä hyväksi esimerkiksi tästä työstä. Tuuli- ja aurinkoenergian yleistyminen parantaa ilmanlaatua, ja samalla se vähentää kaasun ja hiilen tuontia Venäjän kaltaisista maista.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 25.8.2022)
Lähteet:
- Turning times for Europe’s industry. Handelsblatt, 28 July 2022
Lisää aiheesta:
EU haluaa kaivaa lisää litiumia, kobolttia ja grafiittia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi
Komissaari Breton: Raaka-aineet entistä strategisemmassa roolissa
EU pyrkii kasvattamaan strategista omavaraisuuttaan raaka-aineissa