Komissaari Thierry Breton pohtii kirjoituksessaan, millaisia asioita on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ”State of the Union 2022” –puheen raaka-aineosion taustalla.
”Litium ja harvinaiset maametallit ovat pian vieläkin tärkeämmässä roolissa kuin öljy ja kaasu. Harvinaisten maametallien kysyntämme tulee kasvamaan viisinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. […] Meidän on pidettävä huoli siitä, että emme tule yhtä riippuvaisiksi niistä, kuin mitä olemme olleet öljystä ja kaasusta. […] Tulemme tunnistamaan strategisia hankkeita arvoketjun eri vaiheissa kaivostoiminnasta jalostukseen, prosessoinnista kierrätykseen. Ja tulemme rakentamaan strategisia varastoja niille raaka-aineille, joiden saatavuuteen liittyy riskejä. Tässä syy sille, miksi julkistan tänään Euroopan kriittisten raaka-aineiden aloitteen (European Critical Raw Materials Act).
State of the Union 2022 –puheessaan von der Leyen palautti mieleen muutamia kovia faktoja: ilman luotettavaa ja kestävää tärkeiden raaka-aineiden saatavuutta, on tavoitteemme nousta ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vaarassa. Itse asiassa, ilman kriittisiä raaka-aineita, emme ole kärkipaikoilla digitalisaatiossa tai pysty kehittämään puolustuskyvykkyyksiämme, muistuttaa Breton.
Useiden välttämättömien raaka-aineiden osalta globaalit markkinat eivät riitä kattamaan nopeasti kasvavaa kysyntää. Rakenteellisten saatavuusongelmien takia pelkästään hankintakanavien laajentaminen, vaikka sekin on välttämätöntä, ei tule riittämään.
Me tiedämme tämän. Kilpailijamme ja kumppanimme tietävät tämän. Ja, mikä tärkeintä, teollisuutemme on herännyt tähän.
”Our twin green and digital transition will live or die through the functioning of our supply chains.” Komissaari Breton. 14.9.2022
Globaali kilpailu raaka-aineista
Breton nostaa esille Kiinan, jolla on käytännössä monopoli harvinaisissa maametalleissa ja kestomagneeteissa, joiden hinnat ovat nousseet 50 – 90 prosenttia viimeisen vuoden aikana.
Raaka-aineiden saatavuudesta on tullut todellinen geopolitiikan työkalu. Samanlainen tilanne nähtiin vuonna 2010, kun Kiina leikkasi harvinaisten maametallien vientiään ja lopetti viennin kokonaan Japaniin, painostaakseen maata vapauttamaan vangitun kiinalaisen kalastusaluksen kapteenin.
Myös EU:n niin sanotut ”saman mieliset” kumppanit Yhdysvallat, Japani tai Etelä-Korea ovat laittamassa huomattavaa tukea ja rahoitusta vähentääkseen riippuvuuttaan kriittisten raaka-aineiden kaivostuotannosta, jalostuksesta tai kierrätyksestä.
”As a result, we are experiencing a global race for the supply and recycling of critical raw materials”. Komissaari Breton, 14.9.2022
Tämä on kaikille teollisille ekosysteemeille merkittävä huolenaihe, joka pakottaa ne toimimaan. Joskus tämä johtaa pirstaleiseen toimintaan. Esimerkkinä Breton mainitsee kahden saksalaisen autovalmistajan Kanadan valtion kanssa allekirjoittamaan sopimukseen, jolla syvennetään yhteistyötä kriittisten mineraalien kestävän toimitusketjun osalta.
”To act fast, with ambition, and according to our European values and standards, we will put forward a European Critical Raw Materials Act as announced today.” Komissaari Breton, 14.9.2022
Jotta Eurooppa saa kriittiset toimitusketjut tasapainoon, on valittava fokusalueet, valmistauduttava, vahvistettava ja suojeltava, listaa Breton. Seuraavassa tarkempi kuvaus siitä, miten EU:n kriittisten raaka-aineiden aloite auttaa tilanteen korjaamisessa:
#1 Keskittyminen strategisiin käyttökohteisiin
Kriittisten raaka-aineiden aloitteen (Critical Raw Materials Act) tulee tarjota yhteinen näkemys siitä, mitkä raaka-aineet ovat erityisen strategisia.
Tämä edellyttää sitä, että sovitaan kriteerit, joiden pohjalta tunnistetaan kriittiset raaka-aineet, jotka ovat erityisen strategisia Euroopan kaksoissiirtymän ja puolustusteollisuuden tarpeiden näkökulmasta. Muuttujina tulee arvioida taloudellisia vaikutuksia, tuotannon keskittyminen harvoihin maihin, strategiset käyttökohteet ja ennustetut saatavuusongelmat.
Bretonin mukaan tämä lähettäisi tärkeän signaalin yksityisille sijoittajille tarpeiden tärkeysjärjestyksestä ja ohjaisi Euroopan ja kansallisia hankkeita.
Myös innovaatiot ja substituutio tulee ottaa huomioon. Loppupeleissä kuitenkin edullisin ja ympäristöystävällisin raaka-aine on se, jonka jätämme käyttämättä, muistuttaa Breton.
#2 Eurooppalaisten toimijoiden verkosto
Breton kehuu kansallisten raaka-ainetoimistojen osaamista ja laatua. Kirjoituksessa ei avata tarkemmin, mihin toimijoihin hän viittaa, mutta kyseessä ovat mahdollisesti eri maiden geologiset tutkimuslaitokset, kuten Suomen GTK.
Tekeminen pitää kuitenkin nostaa koko Euroopan tasolle. Muuten emme pysty hyödyntämään synergioita, kun osa jäsenmaista kehittää vahvempia kyvykkyyksiä kuin toiset.
”We need to build on those [synergies] to create a true European network of raw materials agencies and anticipate risks.” Komissaari Breton 14.9.2022
Tällainen verkosto kehittäisi raaka-aineiden seurantaa ja stressitestikyvykkyyksiä, jotta teollisuus voisi ennakoida häiriöiden riski, rajut hinnannousut tai saatavuusongelmat, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin uusien hankintakanavien, varmuusvarastoinnin tai investointipäätösten avulla.
#3 Kestävämmät toimitusketjut
Bretonin mukaan Euroopan on rakennettava kestävämmät toimitusketjut tukemaan hankkeita ja houkuttelemaan yksityisiä pääomia kaivostoimintaan, jalostukseen, prosessointiin ja kierrätykseen. Samaan aikaan on varmistettava paras mahdollinen sosiaalinen ja ympäristöllinen vastuullisuus – eurooppalainen tapa tehdä asioita.
Jotta strategisia raaka-ainehankkeita saadaan käyntiin EU:ssa, tulee komissio valtuuttaa listaamaan strategisia hankkeita (Strategic Projects), jotka Euroopan kannalta merkittäviksi. Pohjana on jäsenvaltioiden ehdotukset.
Tavoitteena on, että malminetsinnän aloittamisesta toimivaan kaivokseen tai jalostuslaitokseen ei menisi enää vuosikymmeniä.
EU:n teolliset allianssit akkujen, puolijohteiden ja vedyn osalta ovat auttaneet rakentamaan parempia kumppanuuksia, tunnistamaan hankkeita, tuomaan hankkeisiin yksityistä ja julkista rahoitusta ja taklaamaan regulatorisia haasteita, listaa Breton.
Jotta investoinnit kriittisiin raaka-aineisiin saadaan käyntiin, tulee komissio lisäämään osallistumistaan IPCEI-hankkeisiin (Important Projects of Common European Interest) ja perustamaan European Sovereignty Fund –rahaston.
Tavoitteet voitaisiin Bretonin mukaan tuoda lainsäädännön kautta. Voitaisiin esimerkiksi asettaa tavoitteeksi, että vähintään 30 prosenttia EU:n tarvitsemasta litiumista tuotettaisiin EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä, tai että vähintään 20 prosenttia harvinaisista maametalleista otettaisiin talteen soveltuvista jätevirroista vuoteen 2030 mennessä.
#4 Vahva ja kestävä yhteinen pelikenttä
Breton peräänkuuluttaa myös vahvoja ja vastuullisia yhteisiä pelisääntöjä, joka perustuisivat sisämarkkinatyökaluihin, kuten standardeihin. Esimerkiksi kaivostoiminnan ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden arviointiin on jo tänä päivänä useita eri sertifikaatteja ja ohjelmia.
Yhteisen pelikentän varmistamista tarvitaan myös strategisten varastojen osalta sekä kierrätysmateriaalien käytön lisäämiseksi.
Strategiset varastot voivat olla keino tasata toimitusketjun häiriöitä. Ne voivat toimia myös vakuutuksena futuurimarkkinoiden myllerrykselle. Mutta jos ei olla tarkkana, voi syntyä eriarvoisuutta jäsenmaiden välillä, kun jotkut maat ovat varautuneet paremmin kuin toiset, varoittaa Breton.
Kierrätyksen ja uudelleenkäytön osalta jäsenvaltiot tulkitsevat tällä hetkellä erilailla jätevirtoihin liittyvä säännöksiä, mikä johtaa siihen, että EU-lainsäädäntöä sovelletaan eri tavoin eri maissa. Tämä vaikeuttaa myös jätevirtojen liikkumista.
Nykyisen lainsäädännön harmonisointi ja täsmälliset täydennykset erityisesti jätteen osalta edistäisi strategisten raaka-aineiden laadukasta kierrätystä ja tehokkaiden markkinoiden syntymistä kierrätysmateriaaleille – kiertotalouden tavoitteiden hengessä, visioi Breton.
Nykyisessä ympäristössä Euroopan unionin on löydettävä uusia keinoja hallita globalisaatiota eri tavalla. Eurooppa ei voi olla jatkossa yhtä hyväuskoinen taloudellisten intressiensä ja arvojensa suhteen. Tämä pätee myös strategisiin raaka-aineisiin.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 15.9.2022)
Lähteet:
- Critical Raw Materials Act: securing the new gas & oil at the heart of our economy. Thierry Breton, LinkedIn 14 Sep 2022.
- EU to introduce new critical minerals legislation. Mining Weekly, 15 Sep 2022.
Lisää aiheesta:
EU haluaa kaivaa lisää litiumia, kobolttia ja grafiittia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi
Komissaari Breton: Raaka-aineet entistä strategisemmassa roolissa
EU pyrkii kasvattamaan strategista omavaraisuuttaan raaka-aineissa
Euroopan investointipankin pääjohtajan puheenvuoro eurooppalaisen kaivostuotannon puolesta