Akuilta, jotka eivät täytä EU:n tiukkoja ympäristökriteerejä, voidaan tulevaisuudessa estää pääsy Euroopan markkinoille, linjasi komission varapuheenjohtaja Maros Sefcovic joulukuussa 2019. Eurooppa ei pysty kilpailemaan Kiinan ja Etelä-Korean akkuvalmistajien kanssa hinnalla tai volyymillä, joten tiukoista ympäristövaatimuksista haetaan keinoa tukea Euroopan omaa akkutuotantoa.
EU kehittää parhaillaan standardeja akkujen ympäristövaatimuksille. Tavoitteena on napata Battery Alliance –ohjelman avulla EU:lle kunnon siivu syntymässä olevista jättimäisistä akkumarkkinoista, kertoo Euractiv artikkelissaan. EU on hyväksynyt 3,2 miljardin euron julkisen tuen myöntämisen EU:n akkuhankkeille.
Likaisten akkujen tuonti Aasiasta voidaan kieltää
Joulukuun alussa Sefcovic kertoi toimittajille, että akkujen tuonti EU-markkinoille Kaakkois-Aasiasta voidaan kieltää, mikäli akut eivät täytä EU:n määrittelemiä ympäristökriteereitä. Aika kova lausunto, jos miettii missä valtaosa maailman li-ion-akuista tehdään tänä päivänä (ks. kuva 1).
Kuva 1. Aasia dominoi tällä hetkellä li-ion-akkujen kennojen valmistusta globaalisti. (kuva. Avicenne Energy)
Akuille tulossa olevat vihreät standardit määrittelevät mm. kuinka kestävästi akuissa käytettävät raaka-aineet on tuotettu, ja miten puhdasta energiaa niiden valmistuksessa on käytetty.
EU ei pärjää hinnalla
EU:n päättäjät ovat ymmärtäneet, että Eurooppa ei pysty kilpailemaan hinnalla tai volyymilla Kiinan tai Etelä-Korean akkutuontia vastaan. Kilpailukykyä onkin haettava ympäristönäkökulmasta, jotta Euroopan akkuteollisuus pääsee kisaan mukaan.
Sefcovic tiedostaa, että aasialaiset kilpailijat ymmärtävät, mihin EU pyrkii allianssin ja tiukkojen ympäristövaatimusten avulla. Asetelma on selvä: jos aasialaiset valmistajat haluavat myydä akkujaan Eurooppaan, on heidän täytettävä euroopalaisten standardien vaatimukset.
Akkuteollisuudelle luvassa tukea 3,2 miljardia
EU-komission julkisti joulukuussa ohjelman, joka mahdollistaa 3,2 miljardin euron kansallisen tuen akkuhankkeille seitsemässä EU-maassa, jotka ovat Belgia, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Puola ja Ruotsi. Nämä maat osallistuivat hakuun aiemmin vuonna 2019. Suomi jakaa 30 miljoonaa euroa akkutuotannon kehitykseen.
EU:n Important Project of Common European Interest (IPCEI) –ohjelman puitteissa kyseiset seitsemän maata esittelivät hankkeita, joiden taustalla on 17 yritystä, esimerkiksi BMW, Enel X ja Umicore.
Kuva 2. Suomesta mukana on Terrafame, BASF ja Fortum. (kuva: Tekniikkatalous 10.12.2019)
Kunnianhimoisia ja riskipitoisia hankkeita
Akkuohjelmaan valitut hankkeet ovat luonteeltaan kunnianhimoisia ja riskipitoisia. Ideat vaihtelevat akkuraaka-aineiden tuotannosta akkujen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Hankkeet kestävät vuoteen 2031 saakka.
Ranskan IPCEI-hankkeen valmistelussa oli aktiivisesti mukana kilpailu-asioista vastaava komissaari Margrether Vestager. Hänen mukaansa IPCEI-hanke tarjoaa usean EU-maan julkiselle sektorille ja teollisuudelle mahdollisuuden käynnistää kunnianhimoisia innovaatiohankkeita, joiden tuloksista hyötyvät useat teollisuuden alat ja EU:n alueet. Kilpailukomissaari uskoo myös, että IPCEI-menettelyllä vältetään kilpailun vääristyminen, kertoo Euractiv.
Saksa suurin hyötyjä
Nyt käynnistävän ohjelman suurimmaksi hyötyjäksi on arvioitu Saksaa, joka aikoo pumpata yli miljardi euroa erilaisiin akkuhankkeisiin. Ranska aikoo sijoittaa noin 960 miljoonaa IPCEI-hankkeisiin.
Reilun kolmen miljardin euron julkisen tuen odotetaan houkuttelevan noin viiden miljardin euron yksityiset sijoitukset. Tavoitteena on, että tämän rahoituksen turvin Euroopaan syntyy kaksi gigaluokan akkutehdasta.
Haaste raaka-aineiden tuotannolle
Markkinatutkimuslaitos Roskill nostaa artikkelissaan esiin Euroopan tulevien akkutehtaiden tarvitsemat kriittiset materiaalit. Roskillin mukaan huomattava määrä akkujen raaka-aineita ja jalostettuja akkumateriaaleja tullaan tarvitsemaan, jotta Eurooppaan saadaan luotua oikeasti omavarainen akkuteollisuus.
Asiantuntija-arvioiden mukaan pelkästään EU-rahoitteiset akkutehdashankkeet tulevat tarvitsemaan vuositasolla 150 kt katodimateriaaleja, joka vastaa noin 30 prosenttia tämän hetken globaaleista katodimateriaalien markkinoista.
Raaka-aineiden, kuten litiumin, koboltin, nikkelin, mangaanin ja grafiitin kulutus nousee Roskillin arvion mukaan lähes 230 kt tasolle vuodessa. Tämä määrä raaka-aineita tarvittaisiin pelkästään Euroopan omien gigatehtaiden ruokkimiseen. Luvussa ei ole mukana Euroopan ulkopuolisten toimijoiden akkuprojektit Euroopassa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on merkittävä haaste, johon on vielä löydettävä ratkaisu, kiteyttää Roskill.
Kuva 3. . Tammikuuhun 2020 mennessä julkistettujen eurooppalaisten akkukennotehtaiden yhteenlaskettu vuosikapasiteetti on yli 400 GWh, joka riittää noin 6 -7 miljoonaan sähköautoon. (Kuva: Roland Zenn, 10.1.2020)
Kuva 4. Globaalisti putkessa on yli 100 litiumioniakkutehdashanketta seuraavan 10 vuoden aikana – valtaosa Kiinassa (kuva: Benchmark Mineral Intelligence, 31.10.2019)
Lähteet:
- Batteries: European regulators accelerate the EV transition with a US$3.5Bn investment in a domestic battery supply chain. Roskill, 23 December 2019.
- EU could ban dirty battery imports, says Commission VP. EURACTIV.com, 9 Dec 2019.
- Tähän piti saada EU:lta lupa – Suomi jakaa 30 miljoonaa akkutuotannon kehitykseen. Tekniikkatalous, 10.12.2019.
- State aid: Commission approves €3.2 billion public support by seven Member States for a pan-European research and innovation project in all segments of the battery value chain. European Commission, 9 December 2019.
- Benchmark Mineral Intelligence briefs the White House on creating a powerhouse US electric vehicle industry. Benchmark Minerals, 31 Oct 2019.
- Saksan autojätit varoittavat jo uhkaavasta akkupulasta – Mallistot pitäisi silti sähköistää. Kauppalehti, 26.10.2019.
- Greenfield Battery Raw Material Projects for the 2020s – Technical & Financial Evaluation. Roskill, 30 June 2019.