Siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja koronan aiheuttamat häiriöt toimitusketjuissa voivat tehdä Euroopasta riippuvaisen ongelmallisista kumppaneista. Näin kirjoitti Financial Times artikkelissaan elokuussa 2020 – jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Euroopan komission puolella oltiin siis hereillä hyvissä ajoin, mutta jäsenmaissa taidettiin herätä todellisuuteen vasta pari vuotta myöhemmin.

EU:n liiallinen riippuvuus kriittisten raaka-aineiden tuonnista uhkaa Euroopan keskeistä teollisuutta ja altistaa EU-maat Kiinan ja muiden resurssirikkaiden maiden painostukselle, varoitteli komissio jäsenmaita elokuun 2020 lopulla.

Akkujen ja uusiutuvan energian teknologian valmistukseen vaadittavien raaka-aineiden ja materiaalien saatavuusongelmat voivat vaikeuttaa EU:n tavoitetta olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, todetaan Brysselin tilaamassa raportissa.

Raportti oli osa Euroopan kiireellistä ohjelmaa, jonka tavoitteena oli varmistaa elintärkeiden tuotteiden saatavuus, kun koronaepidemia sotki kuljetuksia ja lisäsi jännitteitä Kiinan ja länsimaiden välillä, kirjoitti Financial Times artikkelissaan.

”Pandemia on paljastanut Euroopan riippuvuuden tietyistä tuotteista, kriittisistä materiaaleista ja arvoketjuista”, sanoi komissaari Thierry Breton Financial Timesille.

”Myöntyväisen tai naiivin Euroopan, joka luottaa siihen, että muut pitävät sen puolta, aika on ohi.”

Syksyllä 2020 valmisteilla ollut strategia pyrki varmistamaan Euroopan teollisuuden kannalta tärkeiden raaka-aineiden saatavuuden malminetsinnän, investointien ja tehokkaamman kierrätyksen avulla.

EU arvioi, että saavuttaakseen ilmastotavoitteensa, se tulee tarvitsemaan jopa 18 kertaa enemmän litiumia ja 5 kertaa enemmän kobolttia vuonna 2030. Ennusteen mukaan tarve nousee vuoteen 2050 mennessä litiumin osalta 50-kertaiseksi ja koboltin osalta 15-kertaiseksi nykyiseen kulutukseen verrattuna.

EU:n kriittisten materiaalin lista päivitettiin vuonna 2020

Vuonna 2020 EU päivitti kriittisten materiaalien listansa. Lista piteni 30 materiaaliin vuoden 2017 listan 27 aineesta.

Kuva 1. EU:n kriittisten materiaalien lista vuodelta 2020.  (Lähde: Financial Times, Aug 2020)

Päivitetty lista heijasteli kasvavaa huolto Kiinan dominoinnista teollisuuden perusmetalleissa, sen lisäksi että Kiinan valta-asema harvinaisissa maametalleissa oli huolestuttanut jo pitkään. Uusina niminä listalle nousivat alumiinin raaka-aine bauksiitti ja lentokoneteollisuudessa käytettävät titaani.

Jopa 93 prosenttia EU:n käyttämästä magnesiumista tulee Kiinasta, kertoi komissio. Teräksen valmistukselle kriittisestä niobista 85 prosenttia tuli Brasiliasta, jonka populistinen presidentti Jair Bolsonaro herätti huolta syksyllä 2020.

EU:n päivitetty kriittisten materiaalien lista julkaistaan jälleen vuonna 2023.

Lehden haastattelema asiantuntija kehotti Euroopan unionia ottamaan opiksi pitkään jatkuneesta riippuvuudesta venäläisestä energiasta ja toimia yhdessä rintamassa. Niinpä.

Euroopasta ei tule ikinä omavaraista

Financial Timesin haastatteleman Benchmark Mineral Intelligencen Andy Leylandin arvio oli, että Eurooppa voi vähentää riippuvuuttaan tuontimateriaaleista tukemalla omaa kaivostoimintaansa, mutta on hyvin epätodennäköistä, että Eurooppa olisi koskaan omavarainen kriittisten akkuraaka-aineiden osalta.

Euroopan komission suunnitelmissa oli käynnistää EU:n raaka-aineallianssi, jonka ensimmäinen tavoite olisi parantaa harvinaisten maametallien ja niihin perustuvien kestomagneettien saatavuutta. Myöhemmin syksyllä 2020 perustettiinkin European Raw Materials Alliance (ERMA).

Lehden mukaan komission ajatukset saivat eniten vastakaikua niissä jäsenmaissa, joilla oli omaa strategisten raaka-aineiden tuotantoa. Odotettavissa oli kiivasta keskustelua siitä, kuinka paljon EU pystyy lisäämään tai palauttamaan tuotantoa omalle mantereelle. Ja kuinka toivottavaa se olisi ottaen huomioon kaivoshankkeiden ympäristölle aiheuttamat vahingot, päättää Financial Times artikkelinsa.

 

Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi

(Julkaistu 3.1.2023)

Lähteet:

  • EU sounds alarm on critical raw materials shortages. Financial Times, 31 Aug 2020.

Lisää aiheesta: 

Euroopan unioni ja Chile sopimukseen litiumista

 

EU:n raaka-ainealoitteen valmistelu etenee vauhdilla

 

Komissio avasi julkisen konsultaation Euroopan raaka-ainealoitteesta

 

Euroopan investointipankin pääjohtajan puheenvuoro eurooppalaisen kaivostuotannon puolesta

 

EU haluaa kaivaa lisää litiumia, kobolttia ja grafiittia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi

 

Miten Eurooppa varmistaa energiamurroksen vaatimien metallien riittävyyden

 

Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisesta energiasta ei saa muuttua riippuvuudeksi Aasian raaka-aineista

 

Vihreämmän tulevaisuuden keskeiset rakennuspalikat nikkeli ja kupari

 

Raaka-aineet myrskyn silmässä

 

EU pyrkii kasvattamaan strategista omavaraisuuttaan raaka-aineissa

 

Euroopan parlamentti suosittelee jäsenmaille kriittisten raaka-aineiden strategista varastointia

 

Raportti ehdottaa toimenpiteitä harvinaisiin maametalleihin pohjautuvien magneettien ja moottoreiden saatavuuden varmistamiseksi Euroopassa

 

European Raw Materials Alliance (ERMA) julkaistu

 

Tulossa lähiaikoina: European Raw Materials Alliance

 

Tesla varoittaa akkumineraalien pulasta