Bryssel haluaa helpottaa uusiutuvaa energiaa ja sähköautoja varten tarvittavien mineraalien kaivostoiminnan sääntelyä, kertoo Financial Times. Valmisteilla oleva EU:n raaka-ainealoite (Raw Materials Act) vauhdittaisi strategisten kaivos- ja jalostushankkeiden luvitusta. EU-maissa on kuitenkin myös paljon niitä, joiden mielestä kaivostoiminta pitäisi ulkoistaa kumppanimaihin.
Euroopan komissio haluaa lisätä vihreän siirtymän vaatimien raaka-aineiden tuotantoa Euroopassa. Vielä alkuvaiheessa olevien suunnitelmien toteutuessa kaivostoiminnan ja kriittisten materiaalien, kuten litium, koboltti ja grafiitti, raskasta sääntelyä helpotettaisiin. Näitä kriittisiä materiaaleja tarvitaan tuulivoiman, aurinkoenergian ja sähköautojen valmistamiseen, listaa Financial Times.
Komissio varoitteli jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan EU:n liiallisesta riippuvuudesta tuontimateriaaleista.
Vuoteen 2030 mennessä tuulivoimaloihin käytettävien harvinaisten maametallien kysyntä EU:ssa kasvaa viisinkertaiseksi, mutta globaalin tarjonnan on ennustettu kasvavan vain kaksinkertaiseksi, kertoo komissio.
Litiumin kysynnän on arvioitu kasvavan kuusikymmenkertaiseksi nykytasoon verrattuna vuoteen 2050 mennessä, arvioi EU:n Joint Research Centre (JRC). Koboltin ja grafiitin tarve voi nousta lähes viisitoistakertaiseksi.
Kysyntä kasvaa rajusti
”Kysyntä kasvaa dramaattisesti yhteiskunnan digivihreän siirtymän seurauksena, mutta olemme lähes kokonaan tuontiraaka-aineiden varassa, samaan aikaan kun toimitusketjuihin liittyvä geopolitiikka on yhä epävakaampaan”, selittää EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton Financial Timesin haastattelussa.
Tarvitaan avointa keskustelua kaivostoiminnasta, metallinjalostuksesta ja kierrätyksestä Euroopassa, peräänkuuluttaa Breton.
”Tuomme mieluummin raaka-aineita kolmansista maista ja suljemme silmämme sikäläisiltä sosiaalisilta ja ympäristöllisiltä vaikutuksista, puhumattakaan tuontiraaka-aineiden hiilijalanjäljestä, jyrähtää komissaari.
”Mutta eurooppalaisen kaivostoiminnan ei tarvitse olla likaista puuhaa.”
Kuva 1. Kaivospotentiaalia löytyy Euroopassa lähinnä Pohjoismaista, Portugalista ja Balkanilta. (Lähde: Financial Times, Aug 2022)
Portugalin litium hyvä huono esimerkki
Yritykset käynnistää litiumin tuotantoa Portugalissa havainnollistavat hyvin, millaisia haasteita Euroopan uniolla on edessään pyrkiessään korkeampaan omavaraisuuteen kriittisissä materiaaleissa.
Yksi Euroopan vihreän siirtymän kannalta potentiaalisimmista hankkeista on Barroson kaivoshanke Koillis-Portugalissa. Alunperin tavoitteena oli aloittaa litiumin tuotanto sähköautojen akkuihin jo vuonna 2020, mutta kaivoksen omistaja Savannah Resources on joutunut lykkäämään tuotannon käynnistämistä jo useaan otteeseen ympäristösyistä.
Heinäkuussa 2022 Portugalin viranomaiset lisäsivät uuden vaiheen prosessiin, mikä pakotti Savannahin lykkäämään jälleen kerran hankkeen aloitusta. Uusi arvio tuotannon käynnistymisestä on nyt vuosi 2026.
Savannahin väkeä ei yllätä, että Euroopan prosessit ovat hitaammat kuin esimerkiksi Australiassa tai Yhdysvalloissa. Ei ole reilua verrata kaivoshanketta Australian takamailla tai Euroopassa, myöntää yhtiö.
EU:n raaka-ainealoite valmisteilla
Portugali, joka ei ole myöntänyt 30 vuoteen lupaa yhdellekään isommalle kaivoshankkeelle, on hyvä esimerkki Euroopan haasteista. Komissio valmistelee nyt EU:n raaka-ainealoitetta (Raw Materials Act) vauhdittamaan eurooppalaista kaivos- ja jalostustoimintaa, kertoo Financial Times.
Raaka-ainealoitteessa on mukana on esimerkiksi ajatus vauhdittaa strategisten hankkeiden luvitusta, tarjota viranomaispalvelut yhden luukun kautta tai vauhdittaa kansallista lainsäädäntöä, jos siellä on haasteita. Ehdotukset perustuvat EU-sääntelyyn, johon sisältyy nopeutettu lupamenettely sähköteollisuuden infrastruktuuria varten.
Vuonna 2021 julkaistussa JRC:n tutkimusraportissa todettiin, että Euroopan potentiaaliset resurssit tunnetaan huonosti. Kaivosinvestointien määrä on Euroopassa pienempi kuin millään muulla isolla maantieteellisellä alueella. EU:n alueen mineraalivarannoista on myös huonosti dataa saatavilla.
Samaan aikaan kriittisten mineraalien kysyntä on kovassa kasvussa. Euroopan unionin tavoitteena on, että sen käyttämästä energiasta 32 prosenttia on uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite voi vielä nousta 40-45 prosenttiin, jos Euroopan parlamentti saa tahtonsa läpi neuvotteluissa, muistuttaa Financial Times artikkelissaan.
Vuonna 2020 noin 22 prosenttia EU:n energiatuotannosta tuli uusiutuvista energianlähteistä, kertovat komission tilastot.
Kuva 2. Euroopan unionin omavaraisuus vihreän siirtymän kriittisissä mineraaleissa on surkea. (Lähde: Financial Times / JRC, 2022 Aug)
Asumme Euroopassa, emme Kiinassa
Kaikkien EU-maiden hallitukset eivät pidä Euroopan omaa laajamittaista kriittisten mineraalien tuotanto realistisena – tai edes toivottavana – vaihtoehtona. ”We live in Europe, not China”, oli eräs EU-diplomaatti todennut Financial Timesille, viitaten kaivoshankkeiden juridisiin haasteisiin ja ympäristöväen vastustukseen.
Diplomaatin mukaan on kyseenalaista, pystyisikö EU edes tällaista tekemään. Hän kysyy myös, eikö olisi parempi hoitaa asia luotettavien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Breton ajaa strategista autonomiaa
Komissaari Breton on ajanut voimakkaasti EU:n oman mineraalituotannon ”strategisen autonomian” lisäämistä, samaan tapaan kuin vedyn ja puolijohteiden kanssa.
Komissiossa on myös niitä, jotka korostavat parempien kauppasuhteiden tarvetta EU:n ulkopuolisten tuottajien kanssa.
EU:n kauppakomissaari Valdis Dombrovskis ehdotti heinäkuussa, että EU:n pitäisi tehdä enemmän sopimuksia ”samanmielisten kumppaneiden” kanssa vahvistaakseen taloudellista resilienssiään. Yhtenä tällaisena kumppanina nähdään Chile, joka on litiumin keskeinen tuottaja, sekä Australia. Sopimuksia odotellaan vuoden 2023 alkupuoliskolla, kertoo Financial Times.
Kaivosyhtiö Savannahin edustaja korostaa kuitenkin, että EU ei voi olettaa, että kaikki vastaukset löytyvät Euroopan ulkopuolelta. Euroopassa on saatava ainakin joitain kaivos- ja jalostushankkeita käyntiin ja mahdollisimman nopeasti.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 22.8.2022)
Lähteet:
- EU digs for more lithium, cobalt and graphite in green energy push. Financial Times, 16.8.2022.
Lisää aiheesta:
Komissaari Breton: Raaka-aineet entistä strategisemmassa roolissa
Suomi mukaan Yhdysvaltojen aloitteesta syntyneeseen kriittisten mineraalien yhteistyöhankkeeseen
EU pyrkii kasvattamaan strategista omavaraisuuttaan raaka-aineissa
Galp ja Northvolt perustavat yhteisyrityksen rakentamaan litiumin jalostuslaitosta Portugaliin