Etelä-Korea on kertonut suunnitelmistaan kasvattaa kriittisten metallien, kuten koboltin, nikkelin ja harvinaisten maametallien, varmuusvarastojaan. Näitä kriittisiä materiaaleja käytetään esimerkiksi sähköautojen ja uusiutuvan energian valmistuksessa.
Hallituksen tavoitteena on nostaa varmuusvarastojen määrä tasolle, joka vastaa 100 päivän kulutusta, ilmoitti Etelä-Korean kauppa-, teollisuus- ja energiaministeriö Motie elokuun alussa. Nykyinen tavoite on ollut 56,8 päivää, kertoo Argus Media uutisessaan.
Valtio-omisteinen Korea Resources hoitaa käytännön varastoinnin
Etelä-Korea rakentaa uutta kapasiteettia ja laajentaa vanhoja varastotiloja, jotta varmuusvarastojen kasvattaminen on mahdollista. Valtion omistama Korea Resources (Kores) –yhtiö hallinnoi varmuusvarastoja, kertoo Motie.
Ministeriön ”kriittisten metallien” määritelmä pitää sisällään 35 alkuainetta tai aineryhmää. Tärkeimpiä ovat nikkeli, koboltti, mangaani, titaani, vismutti, seleeni, pii, tina, arseeni, boori, kadmium, harvinaiset maametallit ja platinaryhmän metallit, listaa Argus Media artikkelissaan.
Etelä-Korea haluaa lisätä kriittisten metallien kierrätystä
Varmuusvarastojen tavoitteena on luoda toimitusketjuja, jotka kestävät paremmin mahdollisia häiriöitä kriittisten metallien saatavuudessa. Näiden kriittisten raaka-aineiden kysynnän on ennustettu kasvavan 40-kertaiseksi vuoteen 2040 mennessä, kun verrataan vuoden 2020 kulutukseen, muistuttaa ministeriö.
Etelä-Korea haluaa myös edistää kriittisten metallien kierrätystä ja nostaa sitä kautta maan omavaraisuutta. Nykyisin valtaosa maan teollisuuden käyttämistä kriittisistä metalleista on tuontitavaraa. Etelä-Korea on rakentamassa keräysjärjestelmää käytetyille aurinkopaneeleille ja ladattavilla akuille.
Kuva 1. Sähköautojen akkujen katodien prekursorimateriaalin tuonti Kiinasta Etelä-Koreaan vuosina 2015 – 2020. (Lähde: Roskill 2021)
Hallitus valmistelee myös tukiohjelmia tutkimushankkeille ja tarjoaa verohelpotuksia yrityksille, jotka toimivat harvinaisten metallien alalla. Tavoitteena on saada mukaan ohjelmiin 100 yritystä vuoteen 2025 mennessä.
Etelä-Korean teollisuus investoi vahvasti
Johtavat etelä-korealaiset yritykset ovat investoineet voimakkaasti sähköauto- ja uusiutuvan energian teollisuuteen. Esimerkiksi Hyundai Motor ja akkuvalmistaja LG Energy Solution kertoivat heinäkuun 2021 lopussa suunnittelevansa 1,1 miljardin dollarin yhteistä akkutehdasta Indonesiaan, kertoo Argus Media artikkelissaan.
Etelä-Korean akkujen katodimateriaalien valmistajat, kuten LG Chem, Samsung SD, L&F ja Cosmo AM&T, ovat vetäneet nikkeli-koboltti-mangaani (NCM) –akkujen prekursorimateriaalien kysynnän kasvuun vuoden 2021 alkupuoliskolla. Taustalla on sähköautojen myynnin voimakas kasvu erityisesti päästötavoitteiden ja –rajoitteiden myötä. NCM-katodien valmistuksessa käytetään juuri niitä kriittisiä metalleja, joita Etelä-Korea suunnittelee varmuusvarastoivansa.
Etelä-Korea on merkittävä akkujen ja puolijohteiden tuottaja globaaleilla markkinoilla. Siellä toimii isoja akkuvalmistajia, kuten LG Chem ja SK Innovation, sekä merkittäviä puolijohdevalmistajia, kuten SK Hynix.
Verohelpotuksia ja kannusteita
Etelä-Korean hallitus esittelee verohelpotuksia taloudellisia kannusteita akku- ja puolijohdeteollisuudelle vauhdittaakseen ”pienten metallien” tuotantoja ja kysyntää.
Hallitus on valinnut nämä kaksi strategista teollisuuden alaa ja antanut niille uudet verokoodit vauhdittamaan sellaisten teknologioiden tutkimusta ja kehitystä, jotka käyttävät akkumetalleja, kuten kobolttia, litiumia, nikkeliä ja mangaania, tai puolijohteissa käytettäviä metalleja, kuten galliumia ja volframia, kertoo Argus Media.
Yhdysvaltojen varmuusvarastot
Myös Yhdysvalloilla on kriittisten materiaalien varmuusvarastointia. USA:n Defence Logistics Agency (DLA) pyörittää maan varmuusvarastointia, mutta DLA on hyvin harvoin tehnyt suurempia hankintoja kylmän sodan päättymisen jälkeen. Aikanaan koboltin strateginen merkitys kasvoi, koska sitä käytettiin hävittäjien moottoreissa, kertoo Bloomberg. Nyt koboltti on jälleen isossa roolissa sähköautojen tehokkaissa akuissa. Erityistä huolta koboltin osalta aiheuttaa se, että 70% maailman kobolttituotannosta tulee Kongosta.
Tällä sivustolla on seurattu tiiviisti Kongon demokraattisen tasavallan kobolttituotannon kehittymistä myös alan vastuullisuuden ja esimerkiksi lapsityövoiman käytän osalta.
Maaliskuussa 2021 Reuters kertoi , että Yhdysvaltojen Defense Logistics Agency valmistautui myymään tinaa varastostaan ensimmäisen kerran vuosikymmeneen, kun tinan saatavuudessa oli häiriöitä.
Kiinan salaperäinen SRB
Koboltin hinnannousu sai lisävauhtia vuoden 2020 syyskuussa, kun markkinoilla liikkui huhu, jonka mukaan Kiinan State Reserve Bureau (SRB) aikoi ostaa huomattavia määriä kobolttia täydentääkseen maan strategisia varastoja. Myöhemmin huhu osoittautuikin todeksi. Benchmark Mineral Intelligence arvioi tuolloin, että SRB ostaisi 2 000 – 5 000 tonnia metallista kobolttia, joka olisi ollut merkittävä osuus metallisen koboltin noin 30 000 tonnin vuosituotannosta.
Wikipedian mukaan Kiinan State Reserve Bureau, joka tunnetaan myös nimellä State Bureau of Material Reserve, on osa Kiinan valtionhallintoa. Sen tehtävänä on hallita Kiinan strategisten materiaalien varastoja sekä erilaisia rahastoja ja infrastruktuureja. Virasto käy myös kauppaa esimerkiksi metalleilla.
Toimintansa ensimmäiset viisikymmentä vuotta Kiinan State Reserve Bureau onnistui hoitamaan tehtäväänsä eli hankkimaan varastoihinsa kriittisiä raaka-aineita niin, että juuri kukaan ei kiinnittänyt viraston toimintaan huomiota, kertoo Metal Bulletin artikkelissaan.
Tilanne muuttui vuonna 2005, kun parrasvaloihin nousi SRB:n välittäjä, joka on oli hävinnyt satoja miljoonia dollareita spekuloidessaan nousevia kuparin hintoja vastaan London Metal Exchangessä.
Viime vuosina SRB on kertonut avoimemmin mm. öljy- ja kultavarannoistaan.
Varmuusvarastot eivät paljon lämmitä jos jalostava teollisuus puuttuu
Akku- ja raaka-aineteollisuutta seuraavan Benchmark Mineral Intelligencen toimitusjohtaja Simon Moores kommentoi Twitterissä toukokuussa 2021 IEA:n suosituksia kriittisten mineraalien varmuusvarastointiin liittyen toteamalla, että mineraalien varastot ovat aika hyödyttömiä ellei maalla ole niiden jalostamiseen tarvittavaa teollisuutta, joka voi tuottaa esimerkiksi tarvittavat akkukemikaalit ja -kennot.
Muistutuksena Moores jakoi BMI:n kuvan, johon on koottu Kiinan markkinaosuuksia akkuraaka-aineiden arvoketjussa, jossa Kiina dominoi nimenomaan akkukemikaalien, anodien ja katodien sekä akkukennojen valmistusta. Etelä-Korea on tässä suhteessa hyvässä asemassa, koska maalla on vahva akku-, auto- ja elektroniikkateollisuus.
Kuva 2. Benchmark Mineralsin Simon Moores muistuttaa, että raaka-aineiden varmuusvarastoista ei ole iloa, jos jalostuskapasiteetti puuttuu. (Lähde: BMI)
Markkinahäiriöitä varmuusvarastoinnista
Varmuusvarastoinnilla ei ole aina pelkästään positiivisia vaikutuksia. Hollantilaistutkijat muistuttavat, että varmuusvarastointi voi aiheuttaa myös häiriöitä markkinoilla. Kun tietyt maat kasvattavat varmuusvarastojaan, kysyntä markkinoilla kasvaa voimakkaasti ja hinnat nousevat. Varmuusvarastoinnilla voi siten olla ei-toivottuja vaikutuksia hintavaihteluiden voimistuessa. Esimerkkinä tästä tutkijat mainitsevat 1970-luvun kobolttikriisin.
Pienen mittakaavan konflikti Kongon demokraattisessa tasavallassa johti kobolttituotannon keskeytymiseen ja globaaleihin saatavuusongelmiin. Samaan aikaan Yhdysvallat päätti kasvattaa koboltin varmuusvarastojaan, mikä entisestään heikensi koboltin saatavuutta markkinoilla. Tämän seurauksena koboltin maailmanmarkkinahinta nousi vuosina 1977 – 1979 hurjat 380 prosenttia.
Kuva 3. Yhdysvaltojen huonosti ajoitettu päätös ostaa kobolttia varastoon kiritti koboltin hinnan 380% nousuun vuosina 1977 – 1979. (Lähde: BGR, 2017)
Toim. huom. Kriittisten materiaalien varmuusvarastointi on ollut teemana esillä myös Kriittisten materiaalien seurantaryhmän keskusteluissa. Yritysten näkemyksiä asiaan kartoitettiin pari vuotta sitten Kriittiset materiaalit ja huoltovarmuus –esiselvityksessä. Ajatusta pidettiin periaatteessa hyvänä, mutta käytännön toteutus tulisi suunnitella huolella. Sopisiko Etelä-Korean malli myös Suomelle? Tai laajemmin koko EU:lle? Hollantilaistutkijoiden suositukset malminetsinnän ja kaivostoiminnan tukemisesta ja lisäämisestä ovat ihan perusteltuja. Ongelmana on, että oikein kukaan ei tunnu EU:ssa haluavan uusia kaivoksia omaan maahansa, tai ainakaan lähelle kotinurkkiaan tai kesämökkiään (“Not in My Backyard” -ilmiö). Tässä riittääkin haastetta syksyllä 2020 perustetulle Euroopan raaka-aineallianssille, joka pyrkii nostamaan EU:n omavaraisuutta kriittisten raaka-aineiden osalta. Koronan siivittämänä keskustelu kriittisten materiaalien varmuusvarastoinnista jatkuu varmasti vilkkaana tulevina vuosina, kun esimeriksi akkumetallien ja -kemikaalien saatavuus alkaa heikentyä parinsadan akkukennotehtaan ahmiessa raaka-aineita. Raaka-aineet ovat kuitenkin vain pieni osa haasteetta, varsinkin Suomen kaltaiselle maalle, jolla on paljon kokoonpanoteollisuutta, jonka käyttämät komponentit ja osat valmistetaan muualla – usein pitkien toimitusketjujen päässä Aasiassa. Kuten Benchmark Mineral Intelligencen toimitusjohtaja Simon Moores totesi keväällä, raaka-aineiden varmuusvarastot eivät paljon lämmitä, jossa maalla ei ole teollisuutta, joka jalostaa ne tuotteiksi ja komponenteiksi.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoja: jarkko.vesa(at)notinnovatedhere.fi
(Julkaistu 13.8.2021)
Lähteet:
- South Korea to increase stockpiles of rare metals. Argus Media, 5 August 2021. https://www.argusmedia.com/en/news/2241424-south-korea-to-increase-stockpiles-of-rare-metals
- Cathode and precursor materials, li-ion batteries: South Korea’s LG to cut dependence on China for battery materials. Roskill, 20 July 2021.
- IEA Says Governments Should Consider Stockpiling Battery Metals. Bloomberg Green, 5 May 2021.
- The Role of Critical Minerals in Clean Energy Transitions. World Energy Outlook Special Report. IEA 2021.
- Securing Critical Materials for Critical Sectors. Patrahau, I. et al. The Hague Centre for Strategic Studies, 2020.
- Rare earth prices increases led by speculation on SRB action. Roskill newsletter, 1 Oct 2020.
Lisää aiheesta:
Securing Critical Materials for Critical Sectors. Patrahau, I. et al. The Hague Centre for Strategic Studies, 2020.