Maaliskuussa pidetty Kiinan kansankongressin kokous tarjosi maailmalle maistiaisia siitä, mihin Kiina on menossa. Maan uusi 5-vuotissuunnitelma osoittaa konkreettisesti, miten Kiinan johto pyrkii eristämään maan ulkomaisista voimista, joiden Kiina katsoo liittoutuneen heitä vastaan, arvioi The Economist -lehti artikkelissaan. Kriittisten materiaalien näkökulmasta Kiinan “kahden kierron strategia” ja erityisesti “kotimaisen kierron” merkityksen kasvu on mielenkiintoinen uutinen.
Viikon kestäneen kokouksen aikana kuultiin myös presidentti Xin näkemyksiä Kiinan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Presidentti totesi ylpeänä, että ”China can now look the world in the eye”, kertoo The Economist artikkelissaan. Presidentti Xin mukaan Kiinasta on tullut suurvalta ja sen tulee käyttäytyä asemansa mukaisesti.
Viisivuotissuunnitelma vahvistettiin vuosille 2021 -2025
Kansankongressin maaliskuisen kokouksen tärkein tehtävä oli vahvistaa maan seuraava 5-vuotissuunnitelma, jonka tavoitteena on tehdä Kiinasta entistä vahvempi ja suojella maata globaaleilta kilpailijoilta
Järjestyksessään 14. viisivuotissuunnitelma kattaa vuodet 2021 – 2025. Ohjelma osoittaa, miten tarmokkaasti Kiinan johto pyrkii eristämään maan vihamielisistä ulkomaisista voimista, joiden Kiina katsoo järjestäytyneen itseään vastaan, analysoi The Economist artikkelissaan.
Pyrkiikö Kiina poliittiseen ylivaltaan?
Vaikka suunnitelmassa ei erikseen mainita Yhdysvaltoja nimeltä, jokainen kiinalainen virkamies tietää, että kilpailu USA:n kanssa on kirjoitettu isosti sisään Kiinan strategioihin, muistuttaa The Economist. Lehti tunnistaa selkeän muutoksen linjauksessa: kun edellisessä 5-vuotissuunnitelmassa korostettiin, miten rauhallinen rinnakkaiselo muun maailman kanssa hyödyttäisi Kiinaan, tunnistaa The Economist uudessa suunnitelmassa riskin Kiinan pyrkimyksissä hegemoniaan. Hegemonia eli johtoasema tarkoittaa poliittista hallitsemista tai ylivaltaa erityisesti valtioiden välisissä suhteissa.
Yllättävimpänä muutoksena uudessa suunnitelmassa monille Kiinaa seuraaville oli luopuminen aiempien viisivuotissuunnitelmien keskeisestä elementistä eli vuosittaisen keskimääräisen kasvun tavoitteesta. Uudessa suunnitelmassa todetaan, että kasvutavoitteet asetetaan vuodeksi kerrallaan olosuhteiden mukaan. Amerikkalainen The Foreign Policy –lehti piti Kiinan uutta suunitelmaa pettymyksenä, kun Kiina joutuu tinkimään hurjista kasvutavoitteista, joihin on totuttu aiempien viisivuotissuunnitelmien aikana.
The Economist näkee tämän muutoksen taustalla geopoliittiset tekijät: Kiina varoo sitoutumasta tavoitteisiin, kun maa ei voi tietää, millaisia rajoituksia Yhdysvallat asettaa esimerkiksi puolijohteiden myynnille Kiinaan. Suunnitelmassa asetetaan kuitenkin tavoite, että Kiina on vuoteen 2035 mennessä keskikastin kehittynyt maa.
Kahden kierron strategia
Tuoreessa viisivuotissuunitelmassa on mukana myös´”dual-circulation strategy”, jonka presidentti Xi esitteli viime vuonna.
Kahden kierron strategian tavoitteena on pitää Kiina osana globaalin maailmankaupan ”kansainvälistä kiertoa” eli Kiinan pitää suunnitelman mukaan puolustaa osuuttaan kansainvälisistä vientimarkkinoista.
Mutta suunnitelma korostaa ”kotimaisen kierron” tehostamista eli tavoitteena on rakentaa Kiinalle elinvoimaiset kotimarkkinat, jotka vähentävät riippuvuutta ulkovalloista, kertoo The Economist artikkelissaan. Kiina on jo jättikokoinen kuluttajamarkkina 1,4 miljardilla asukkaallaan, joista nopeasti kasvavaan keskiluokkaan kuuluu yli 400 miljoonaa ihmistä, muistuttaa Reuters uutisessaan.
Uutistoimisto Reutersin mukaan kahden kierron strategian tavoitteena on pienentää Kiinan riippuvuutta ulkomaisista markkinoista ja teknologioista pitkän aikavälin kehityksessään. Taustalla on Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kuilun kasvaminen.
Made in China 2025 -ohjelma mukana painotuksissa
The Economist on tunnistanut Kiinan uudessa kahden kierron strategiassa muun maailman kannalta huolestuttavia piirteitä.
Viisivuotissuunnitelmassa ei mainita nimeltä Kiinan ”Made in China 2025” –ohjelmaa, jota amerikkalaisviranomaiset ovat kuvanneet ”steroideille tehostuksetuksi teollisuuspolitiikaksi”. Ohjelman keskeiset elementit ovat kuitenkin 5-vuotissuunnitelmassa mukana. Listatessaan seuraavan kauden tärkeimmät toimialat, uusi suunnitelma kehottaa ohjaamaan sijoituksia samoille sektoreille – robotiikasta sähköautoihin.
Kuva 1. Made in China 2025 – ohjelmaa ei mainita nimeltä, mutta sen keskeiset elementit ovat mukana uudessa viisivuotissuunnitelmassa.
Seitsemän strategista teknologiaa
Uusi suunnitelma tunnistaa myös seitsemän teknologian aluetta, joita Kiina pitää elintärkeinä maan kehityksen ja kansallisen turvallisuuden kannalta. Listalla ovat mukana mm. kvanttitietokoneet, puolijohteet ja tekoäly.
Kiina käyttää jo nykyisellään suunnattomia summia näiden teknologioiden kehittämiseen, mutta lopputulosten laatu on ollut epätasainen, arvioi The Economist artikkelissaan. Esimerkiksi Kiinan pyrkimys nousta maailman johtavien puolijohdevalmistajien joukkoon on jäänyt jäänyt hallituksen tavoitteista.
Kuva 2. Kriittisetmateriaalit.fi-sivusto on aiemmin Kiinan pyrkimyksistä nousta maailman johtavaksi puolijohdevalmistajaksi.
Toim. huom. Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin vetämä kriittisten materiaalien seurantaryhmä on seurannut vuoden 2018 alusta tiiviisti Kiinan toimia kriittisten materiaalien ja myös elektroniikkakomponenttien alueella. The Economist -lehden artikkeli kiteyttää hyvin sen tilannekuvan, joka on syntynyt viime vuosien Kiinaan liittyvistä artikkeleista tällä sivustolla. On myös helppo yhtyä arvioon siitä, että Kiina on lähestymässä vaihetta, jossa se ei tarvitse enää (ainakaan yhtä paljon kuin aiemmin) länsimaita ja länsimaisia markkinoita kasvaakseen ja kehittyäkseen. Kuten eräs Kiina-tutkija totesi viime syksynä kansainvälisiä toimitusketjuja käsitelleessä webinaarissa, “länsimaat tarvitsevat enemmän Kiinaa kuin Kiina länsimaita”. Erityisen suuret riskit Kiinan eristäytymisellä olisi kriittisten materiaalien (esim. akkumateriaalit ja harvinaiset maametallit) sektorilla, jossa muu maailma on käytännössä täysin riippuvainen Kiinasta. Kiinalla on käytössään paljon eri instrumentteja vaikutusvaltansa kasvattamiseksi: maa operoi aktiivisesti Afrikassa Belt & Road -hankkeensa tiimoilta, harrastaa aktiivista “talousdiplomatiaa” rahoittamalla infrahankkeita ja antamalla lainoja anteeksi strategisesti tärkeille maille sekä pyrkii ostamaan strategista infrastruktuuria eri puolilta maailmaa – myös Euroopasta, kuten Kiinan tuore yritys ostaa Kemijärven lentokenttä kertoo. Viime aikoina Kiina on käyttänyt myös “rokotediplomatiaa”, jossa Kiina pyrkii vaikuttamaan Kaakkois-Aasian maihin tarjoamalla kiinalaisia koronarokotteita. Kiinan suosimiin “technology transfer” -kauppoihin on myös herätty, esimerkiksi Saksa havahtui Kiinan toimiin, kun kiinalaiset ostivat saksalaisen robotiikkayrityksen KUKA:n pari vuotta sitten. Onkin mielenkiintoista seurata, mihin kaikkeen Kiina pystyykään seuraavan viisivuotiskauden aikana 2021 – 2025.
(Julkaistu 14.3.2021)
Lähteet:
- A confident China seeks to insulate itself from the world. The Economist, 13 May 2021.
- China’s New Five-Year Plan Is a Disappointment. Foreign Policy, 11 March 2021.
- Miksi Kiina halusi ostaa Kemijärven lentokentän? HS 5.3.2021.
- Kiina pelaa Afrikan tähteä eri säännöillä kuin länsimaat. Kriittisetmateriaalit.fi 11.1.2021.
- What we know about China’s ’dual circulation’ economic stategy. Reuters, 16 September 2020. https://www.reuters.com/article/china-economy-transformation-explainer-idUSKBN2600B5
- Kiina haluaa valmistaa itse puolijohteet autoteollisuutensa tarpeisiin ja vähentää riippuvuutta lännestä. Kriittisetmateriaalit.fi 17.5.2020.
- Pitäisikö olla huolissaan: näin Kiina rahoittaa jättihankkeita eri puolilla maailmaa. Kriittisetmateriaalit.fi 2020
- Saksa rakentamassa suojamekanismia estääkseen teknologiayritystensä myynnin EU:n ulkopuolelle. Kriittisetmateriaalit.fi 2019
- Eurooppa heräsi Kiinan vallan kasvuun – Seitsemän syytä, miksi Kiinasta tuli uhka. YLE, 8.4.2019.
- Kiina haluaa nousta maailman johtavaksi puolijohdevalmistajaksi. Kriittisetmateriaalit.fi 2018
- China’s upstart chip companies aim to topple Samsung, Intel and TSCM. Asia Nikkei, 25.5.2018.
- How China’s ’Big Fund’ is helping the country catch up in the global semiconductor race. South China Morning Post, 10.5.2018.
Lisää aiheesta:
