Vaikka diesel on vain yksi kaivostoiminnan lukuisista kustannuseristä, on sen merkitys suuri varsinkin isojen avolouhosten osalta, joissa käytetään paljon raskaita koneita maamassojen siirtelyyn, muistuttaa Mining Journal artikkelissaan.
Esimakua siitä, mitä on tapahtumassa joidenkin kaivosten kustannusrakenteen kanssa, saatiin australialaisen rautamalmikaivoksen Fortescue Metals Groupin kvartaaliraportissa.
Vaikka Fortescue on edelleen erittäin kannattava – kiitos rautamalmin hinnan, joka huiteli yli 120 dollarissa tonnilta viime vuoden lopulla – kiinnitti yksi kuluerä analyytikkojen huomion raportissa: kustannukset olivat nousseet 20 prosenttia kaivettua malmitonnia kohden, kertoo Mining Journal.
Fortescuen johdon kommenteissa yhtenä selityksenä kustannusten nousulle oli dieselin hinnan raju nousu. Myös työvoimakustannukset ja muiden kulutushyödykkeiden hinnat olivat nousussa.
Dieselin hinta nousee erittäin todennäköisesti esille myös Fortescuen seuraavassa kvartaaliraportissa. Mining Journal perään kuuluttaa kaikilta kaivosyhtiöiltä erittelyä polttoaineen kustannusvaikutuksista. Ei vain siksi, että dieselin hinta nousee rajusti, vaan myös siksi, että sen saatavuus voi heikentyä. Tällä olisi vakavia seurauksia monille kaivoshankkeille, arvioi Mining Journal.
Lehti viittaa tavallisen kaduntallaajan kokemuksiin bensapumpulla Isossa-Britanniassa. Siellä polttoaineen hinta on noussut lähes 30 prosenttia joulun jälkeen. Australiassa dieselin keskihinta on noussut vieläkin enemmän, jopa 35 prosenttia vuoden 2022 alusta.
Kaivosyhtiöt ovat pystyneet kuittaamaan korkeat polttoainehinnat myymällä mineraaleja ja metalleja raaka-ainemarkkinoilla, joiden kova kysyntä on nostanut osan hinnoista kaikkien aikojen ennätyslukemiin. Esimerkkinä Mining Journal mainitsee kuparin, jonka hinta on tuplaantunut parin vuoden takaisesta. Vastaavasti rautamalmin hinta noussut 142 dollariin tonnilta.
Raaka-aineiden hinnat pysyvät korkealla koko vuoden
Mining Journal arvioi, että raaka-aineiden hinnat voivat pysyä ennätystasolla vuoden 2022 loppuun, kun globaalit markkinat sopeutuvat Venäjän sanktioiden vaikutuksiin mineraalien markkinoilla. Lehti viittaa nikkelin hinnan karkaamiseen yli 100 000 dollariin tonnilta Lontoon metallipörssissä.
Valitettavasti myös nestemäisten polttoaineiden hinnat seuraavat samanlaisia käyriä kuin metallien hinnat. Mining Journal uskoo, että polttoaineiden hinnat jäävät korkealle siinäkin vaiheessa, kun mineraalien ja metallien hinnat tasaantuvat.
Tiukat sanktiot öljylle ja kaasulle
Venäjän öljylle ja kaasulle määrätyt sanktiot vain kiristyvät. Uhkana on, että polttoaineiden korkea hinta laukaisee taloudellisen shokin, joka muistuttaa 1970-luvun öljykriisiä, pohtii Mining Journal.
Useissa tuoreissa markkinaraporteissa nostetaan esille kasvava kustannuspaine, jonka taustalla on öljynetsintä ja –tuotanto hankkeiden investointien hiipuminen. Koska uusia hankkeita ei ole aloitettu, karkaa öljyn hinta kohti 150 dollarin, tai jopa 200 dollarin, hintaa barrelilta, varoittaa markkinatutkimusfirma Goehring & Rozencwajg.
Dieselin vaikutus kaivosten kustannuksiin
Dieselin hurjan hinnannousun vaikutuksia kaivosten toimintakustannuksiin pohdittiin Financial Timesin Commodities Global Summit –tapahtumassa Sveitsin Lausannessa maaliskuun lopulla, kertoo Mining Journal.
Financial Timesin raportin mukaan Eurooppaa uhkaa dieselin systeeminen pula Venäjän sanktioiden seurauksena. Tämä voi johtaa polttoaineen sääntelyyn.
Sveitsiläisen öljynvälittäjän mukaan Eurooppa tuo puolet käyttämästään diesel-öljystä Venäjältä. Toinen puolikas tulee Lähi-Idästä, jossa pyritään tuotantoa siirtämään bensasta dieseliin Euroopan tilanteen helpottamiseksi.
Toisen öljynvälittäjän mukaan diesel ei ole vain Euroopan ongelma, vaan aidosti globaali ongelma.
Etelä-Afrikan tilanne hankala
Mining Journal muistuttaa, että jos australialaiset kaivosyritykset kärvistelevät dieselin hinnannousun kanssa, tilanne on vielä huonompi toisessa tärkeässä kaivosmaassa – Etelä-Afrikassa. Siellä dieselistä käydään taistelua kaivosyhtiöiden ja valtion omistaman energiayhtiön Eskomin välillä.
Maaliskuun puolivälissä Eskon kertoi, että noin kolmannes sen hiilipohjaisesta sähköntuotannosta on poissa pelistä energiayhtiön kamppaillessa laitteiden ylläpidon kanssa. Tästä johtuen Eskom on joutunut ottamaan käyttöön dieselgeneraattorit sähkötuotannossaan, mikä tarkoittaa 1,4 miljardin dollarin lisäkustannusta seuraavan 13 kuukauden aikana.
Kaivosyhtiöille pula dieselistä ei ole vielä eksistentiaalinen kriisi. Mutta mitä pidempään polttoainepula jatkuu, sitä enemmän vahinkoa se tekee yhtiöiden kannattavuudelle. Pahin tilanne on syrjäisillä kaivoksilla, jotka eivät voi toimia ilman dieseliä, varoittaa Mining Journal.
Jutun alussa mainittu australialainen kaivosyhtiö Fortescue Future Industries on käynnistämässä hankkeita siirtyäkseen tuuli- ja aurinkoenergian käyttöön sekä power to X -vetyyn ja synteettisiin polttoaineisiin, uutisoi Hydrogen Central.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 28.3.2022)
Lähteet:
- Diesel drought threatens costs and the viability of some mines. Mining Journal, 25 March 2022.
- Fortescue Future Industries Plans for 5.4GW Massive Pilbara Wind and Solar Farms. Hydrogen Central, 9 Feb 2022.
Lisää aiheesta:
Nikkeli kovimmassa paineessa akkumetalleista Ukrainan kriisin seurauksena
Ilman kaivoksia ei tule akkuja eikä sähköautoja, muistuttaa professori Mari Lundström.
Osaako kaivos- ja metalliala pelata alkavan supersyklin oikein?