Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teetti keväällä 2021 esiselvityksen, jossa kartoitettiin kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen hyödyntämisen tilannetta Suomessa. Selvityksen mukaan kaivannaisjätteiden hyödyntämisen tehostaminen on tärkeä teema, johon alan toimijoilla on halua ja kykyä tarttua. Kriittisten materiaalien näkökulmasta kaivannaisjätteiden tehokkaampi hyödyntäminen voi osaltaan auttaa tyydyttämään vähähiilisen yhteiskunnan raaka-ainetarvetta.
Kaivannaisjätteet edustavat merkittävää osuutta kaikesta Suomessa vuosittain syntyvästä jätteestä. Sosiaalinen tilaus kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen tehokkaammalle hyödyntämiselle on suuri, koska kaivosteollisuudella on tarve toimia kestävästi ja vastuullisesti. Jo kertaalleen kaivetun ja usein myös murskatun raaka-aineen hyödyntäminen on järkevää, kunhan sivukiven ja rikastushiekan hyödyntäminen saadaan taloudellisesti kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi neitseellisten luonnonvarojen käytölle. Ministeriön teettämässä selvityksessä pyrittiin tunnistamaan teknisiä, taloudellisia ja juridisia esteitä ja hidasteita kaivannaisjätteiden hyödyntämiselle, sekä keinoja esteiden poistamiseksi.
Kaivannaisjätteiden tehokkaampi hyödyntäminen edistäisi kansallisessa kiertotalousohjelmassa peräänkuulutetun neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen hillitsemistä. Samalla säästyisi myös energiaa ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät, kun kertaalleen louhittua ja murskattua kiviainesta hyödynnettäisiin tehokkaasti
Kuva 1. Tilastokeskuksen mukaan Suomen jätteistä valtaosa eli noin 90 prosenttia (vuoden 2018 tilanne) on kaivostoiminnasta ja louhinnasta sekä rakentamisesta syntyvää mineraalijätettä. (Lähde: Tilastokeskus / TEM 2021, s. 13)
Tehokkaampaa yhteistyötä: kansallinen yhteistyöfoorumi
Esiselvityksen loppuraportissa todetaan, että kaivannaisjätteiden hyödyntämisen tehostamiseksi kaivataan yhteisen tahtotilan muodostamista sekä laajempaa ja paremmin koordinoitua yhteistyötä:
TOIMENPIDE-EHDOTUS: Suomeen tarvitaan poikkitieteellinen, yritys- ja tutkimusmaailman sekä julkisen sektorin (ministeriöt ja muut viranomaiset) yhteen kokoava yhteistyöfoorumi sekä kansallinen sateenvarjohanke, jonka puitteissa edistetään ilmiöpohjaisesti innovaatiota, yhteistyötä ja tiedonkulkua yritysten kesken (isot toimijat, pk-yritykset ja startupit) sekä yritysten, viranomaisten ja tutkimusmaailman yhteistyötä. (Lähde: TEM 2021, s. 69)
Kansallinen yhteistyöfoorumi ja sateenvarjohanke tarjoaisi mahdollisuuden tarkastella kaivannaisjätteiden hyödyntämistä laajemmassa kontekstissa, kuten osana kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuutta, biodiversiteettiä jne. Kaivannaisjätteiden tehokkaampi hyödyntäminen edistää myös kansallisen akkustrategian tavoitteita, todetaan loppuraportissa. Yhteistyön avulla voitaisiin luoda kokonaiskuvaa kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen hyödyntämisestä osana mineraalipolitiikan päätöksentekoa.
Yhteistyöfoorumilla ja kansallisella sateenvarjohankkeella on myös merkittävä viestinnällinen potentiaali alan toimijoiden näkökulmasta. Yhteistyöhön on tärkeä ottaa mukaan myös infrapuolen sekä maa- ja kiviainespuolen toimijoita, todetaan esiselvityksessä.
Sähköiset markkinapaikat tehostamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista: sivukivien “tinder”
Myös kierrätysraaka-aineiden tarjonnan ja kysynnän kohtaamista tulisi tehostaa. Asiantuntijahaastatteluissa esitettiin ajatus ”sivukivien tinderistä”, digitaalisesta markkinapaikasta, jonka avulla raaka-aineet löytävät helpommin ja tehokkaammin potentiaaliset käyttäjät.
Kuva 2. Kaivannaisjätteiden ”Tinder” edistäisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. (Lähde: TEM 2021, s. 74)
Tärkeä elementti markkinoiden tehostamisessa on myös aikaulottuvuus: koska kaivokset suunnittelevat louhintaa vuosia eteenpäin, ja myös infrahankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaihe on pitkä, voidaan kierrätysmateriaalien syntymistä ja hyödyntämistä kohdistaa tehokkaammin yhteisen markkinapaikan avulla.
SWOT – kaivosjätteen hyödyntäminen
Esiselvityksessä kartoitettiin kaivosten ja louhosten sivukivien ja rikastushiekkojen hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia perinteisen SWOT-analyysin kautta. Kuvassa 3 alla yhteenvetoveto SWOT-analyysistä.
Kuva 3. Yhteenveto SWOT-analyysistä. (Lähde: TEM 2021, s. 58)
Esiselvityksen loppuraportissa käydään läpi vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet tarkemmalla tasolla.
Lisää vauhtia taloudellisilla ja lainsäädännöllisillä kannusteilla
Esiselvitys listaa taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja ja toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin tukea kaivannaisjätteen hyötykäyttöä. Seuraavassa esimerkkejä tunnistetuista keinoista:
- investointituki
- julkiset hankinnat
- kaivannaisjätteen jätevero
- kompensaatio
- kuljetustuki
- käyttö- tai sekoitevelvoite
- luvat sivuvirtojen hyödyntämiseen
- maa-ainesvero
- subventio kierrätysmateriaaleille.
Tarkempi lista ja analyysi potentiaalisista taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista löytyy esiselvityksen loppuraportista (TEM 2021, s. 71 – 72)
ICT:n rooli merkittävä “digivihreissä hankkeissa”
Esiselvityksen loppuraportissa todetaan, että selvityksen ehkä positiivisin yllätys oli se, miten paljon kaivosten elinkaaren- ja kaivannaisjätteiden hallinnassa on tunnistettu mahdollisuuksia hyödyntää edistyksellistä tietotekniikkaa, kuten 3D-tulostusta, droneja, satelliittipaikannusta, antureita, 3D-mallinnusta ja vaativaa analytiikkaa. Kaivoksista ja louhoksista voidaan luoda digitaalisia kaksosia, joiden avulla malmin ohella voidaan optimoida myös syntyvää sivukiveä ja rikastushiekkaa.
Kierrätysmateriaalien käyttökohteina esiselvityksessä nousivat esiin energiavarastot sekä aurinko- ja tuulivoimalat, joten voidaan puhua todellisista ”digivihreistä” hankkeista. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta kaivannaisjätteiden hyötykäytön kehittäminen vaikuttaa olevan varsinainen kultasuoni.
Kuva 4. Analytiikan ja reaaliaikaisen toiminnanohjauksen avulla voidaan jokaisen kiven elinkaari optimoida. (Lähde: GTK 2021 / TEM 2021, s. 75)
Myös EU korostaa kaivannaisjätteiden merkitystä
Esiselvityksen tulokset ovat hyvin linjassa Euroopan unionin Joint Research Centerin tutkimuksen (2019) kanssa:
The transition to a more circular economy is essential to develop a sustainable, low carbon, resource efficient, and competitive economy in the EU. In this context Critical Raw Materials (CRM) are defined as those which are of particularly great importance to the EU economy and at the same time there is a high risk of supply disruptions. First and foremost, improving the circular use of CRM is a key strategy in improving the security of supply and not surprisingly is an objective of various policy documents. This report delivers on action #39 of the Circular Economy Action Plan: “Sharing of best practice for the recovery of critical raw materials from mining waste and landfills”. It builds on discussions held during two 2018 workshops and gathers together six examples of existing practices for the recovery of critical, precious, and other materials from extractive waste and landfills, highlighting technological innovation and contributions that have been made to a more comprehensive knowledge-base on raw materials.The report also provides various estimates of potential recovery of certain materials compared to their current demand. Lessons learnt from the practices include awareness that it is very unlikely that recovery processes can target one or just a few specific materials of great interest and disregard other elements or bulk matrixes. Especially in case of very low concentrations, most of the mineral resources and other bulk materials in which they are embedded must be valorised in order to increase economic viability and minimise waste disposal. As recovery processes can be very energy intensive, environmental and land use related aspects are also particularly relevant even though environmental gains may also occur and, moreover, land space can be liberated and reused for new purposes and services. Finally, availability of data and information on secondary materials as well as a harmonized legislative framework within the EU appear to be crucial for the large-scale deployment of recovery practices. (Lähde: Salminen, J. et al. 2019)
Yhteenveto
Loppuraportin mukaan esiselvityksessä tehty SWOT-analyysi osoittaa, että vaikka sivukivien ja rikastushiekkojen hyödyntämiseen liittyy paljon haasteita, tunnistivat alan toimijat vieläkin enemmän mahdollisuuksia. Kaivannaisjätteiden tehokkaampi hyödyntäminen on tavallaan ilmiö, joka odottaa toteutumistaan. Mahdollisuuksia on tutkittu ja menetelmiä on tunnistettu laajasti.
Esiselvityksessä tunnistettiin myös useita “lapiovalmiita” pilottihankkeita, joissa sivukiven ja rikastushiekan hyödyntämistä päästäisiin kehittämään konkreettisesti nopealla aikataululla.
Kuten eräs haastateltu henkilö totesi, kaikki on mahdollista – loppu riippuu vain rahasta. Valtiovallan tehtävänä on omilla toimillaan varmistaa, että kierrätysmateriaalin käyttö on houkutteleva vaihtoehto – joko käyttäen porkkanaa tai keppiä.
Loppuraportin yhteenvetona todetaan, että kansallisen yhteistyön synnyttäminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Tässä työssä työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ovat keskeisessä roolissa.
(Julkaistu 8.8.2021, päivitetty 9.8.2021)
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
Lähteet:
- Selvitys: kaivannaisjätteiden hyödyntämiseen löytyy tahto ja sosiaalinen tilaus. Työ- ja elinkeinoministeriö, 1.7.2021.
- Kaivosten sivukivien ja rikastushiekan hyödyntämismahdollisuudet: Esiselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:48. Laatinut Jarkko Vesa, julkaistu 1.7.2021. Julkaisun pysyvä osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-713-7
- Salminen, J. et al. (2019). Recovery of critical and other raw materials from mining waste and landfills. Publications of the European Union.
Lisää aiheesta:
