Chile on yksi maailman johtavista litiumin tuottajista. Maa haluaisi jalostaa litiumia pidemmälle, mutta pienen maan ei ole helppo päästä mukaan akkuteollisuuden globaaleihin toimitusketjuihin, arvioi The Economist.

Chilen talouskasvu on rakentunut kuparin varaan. Läpi historian chileläiset ovat tehneet töitä metallien parissa. Tänä päivänä Chile tuottaa 28 prosenttia maailman kuparista, kertoo The Economist. Vuonna 2018 Chilen kuparituotanto saavutti uuden ennätyksen ja maan osuus maailman kuparintuotannosta kasvoi entisestään, kertoi Mining Journal tammikuussa. Kupariteollisuus vastaa lähes 10 prosentista Chilen kansantuotteesta, noin puolesta maan viennistä sekä kolmanneksesta suorista ulkomaisista investoinneista Chileen. Kupari on tehnyt chileläisistä Etelä-Amerikan rikkaimpia. Koboltin ja litiumin rooli usein korostuu, kun puhutaan innovaatiokriittisistä materiaaleista. Käytännössä kuitenkin kuparin merkitys on suuri siirryttäessä kohti vähäpäästöisempää yhteiskuntaa, jossa  käytetään paljon uusiutuvaa energiaa ja sähköautoja.

Korkeampi jalostusaste houkuttelee

Kuten muutkin raaka-aineiden tuottajat, Chile haluaisi nostaa vientituotteidensa jalostusastetta. Vuonna 2016 silloinen presidentti Michelle Bachelet julkisti suunnitelman, jolla pyrittiin edistämään Chilen toisen arvokkaan raaka-aineen, litiumin, tuotantoa ja innovaatioita kotimaassa. Litium on keskeinen raaka-aine kännyköiden, tietokoneiden ja sähköautojen akuissa.

Kuva 1. Litiumin tuotanto ja varannot vuonna 2017 (lähteet: USG, Wikipedia)

Ajatuksena oli, että Chile ei pelkästään tuottaisi litiumia muiden jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi, vaan ryhtyisi itse tuottamaan sähköautojen ajovoima-akkujen komponentteja. Sähkö- ja hybridiautojen akut ovat litiumioniakkujen markkinoiden nopeimmin kasvava sektori.

Pienen maan haasteet

Litiumin viimeaikainen hinnanlasku on lisännyt entisestään Chilen pyrkimyksiä nostaa litiumin jalostusastetta maassa. Maa valmistelee parhaillaan uutta kansallista suunnitelmaa aiheen tiimoilta. Toistaiseksi nämä pyrkimykset eivät ole onnistuneet, mikä The Economistin mukaan osoittaa, miten vaikea pienen maan on päästä mukaan globaaleihin arvoketjuihin. Mielenkiintoinen kommentti esimerkiksi Suomen akkutehdashankkeen näkökulmasta.

Velvoitteita kaivosyhtiöille

Chilen tavoitteena on ollut velvoittaa maassa toimivat litiumintuottajat tukemaan maan akkuteollisuuden kehittymistä. Vuonna 2017 maa neuvotteli uuden sopimuksen amerikkalaisen Albemarlen kanssa. Yhtiö on maailman suurin litiumin tuottaja. Sopimuksen mukaan Albemarle sai laajentaa litiumsuolojen tuotantoa Salar de Atacaman suolatasangolla Pohjois-Chilessä. Vastineeksi yhtiö lupautui myymään jopa 25 % tuotannostaan edullisella hinnalla sähköautojen akkujen valmistajille Chilessä.

Heinäkuussa Chilen valtion kehittämisyhtiö Corfo ilmoitti, että kolme potentiaalista sijoittajaa, joukossa mm. Samsung, eivät lähde toteuttamaan akkujen katodimateriaalien valmistusta Chilessä. Mutta Chile ei anna periksi. Chileläinen litiumin tuottaja SQM tarjoaa neljänneksen tuotannostaan alennettuun hintaan ostajille, jotka ovat valmiita investoimaan erilaisten akkujen tuotantoon, ei pelkästään sähköautojen akkujen valmistukseen. The Economistin mukaan jää nähtäväksi, miten SQM:n kampanja onnistuu.

Chile on kaukana markkinoista

Haasteena on Chilen etäisyys teollisuudesta, joka rohmuaa eniten akkuja. Monet näistä yrityksistä sijaitsevat Kiinassa. Erityisesti autonvalmistaja haluavat akkujen tuottajat lähelleen voidakseen tehdä tiivistä yhteistyötä akkujen kehityksessä. Litium on myös vain yksi akkujen valmistukseen tarvittavista materiaaleista. Chileläiset akkujen tuottajat joutuisivat tuomaan maahan esimerkiksi nikkeliä ja kobolttia.

Tilannetta ei helpota myöskään se, että Latinalaisessa Amerikassa ei käytännössä vielä kukaan valmista, tai edes osta, sähköautoja. Chilessä voisikin olla järkevämpää valmistaa paljon litiumia sisältäviä akkuja esimerkiksi energiavarastojen käyttöön. Aurinkoenergian tuottamiseen Chilessä on paljon potentiaalia isojen aavikoiden ansiosta.

Regulaatio tuo omat haasteensa

Chile on luokitellut litiumin strategiseksi raaka-aineeksi, koska sitä voidaan käyttää ydinreaktioissa. Maan ydinenergiakomissio määrää, kuinka paljon litumia saa tuottaa. Tämä huolestuttaa akkuvalmistajia, jotka haluavat varmistaa mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana Chilen osuus maailman litiumtuotannosta on pudonnut 40 prosentista 20 prosenttiin, kertoo The Economist. Chilen koko litium-potentiaalia ei ole edes tutkittu. Lisäksi Chilen suolajärvistä saatava litium on vaikeammin jalostettavissa sähköautojen akkujen käyttämiksi akkukemikaaleiksi kuin esimerkiksi Australiasta saatava, kiviaineksestä valmistettava litiummateriaali. Eräässä akkukonferenssissa Chilen paikallisväestön edustaja nosti esille myös litiumtuotannon ympäristöhaasteet, kuten pohjaveden riittävyyden.

Myös akkukehityksen kello tikittää Chilen suunnitelmia vastaan. The Economist huomauttaa, että tutkijat etsivät kuumeisesti uudenlaisia kemioita tulevaisuuden akkujen pohjaksi, jolloin kysyntä suuntautuisi muihin mineraaleihin ja metalleihin. Chilen pyrkimys nousta kaivosmaasta akkujen tuottajaksi voi olla The Economistin mukaan suurempi haaste kuin miltä päällepäin näyttää.

Kuva 2. Bloombergin analyysin mukaan Etelä-Amerikkaan ei ole suunnitteilla yhtään litiumakkujen kennotehdasta vuoteen 2025 mennessä (lähde: Bloomberg/Mining.com)

Lähteet:

  • Lithium battery dreams get a rude awakening in South America. Mining.com, 11 October, 2019.
  • Chile’s attempts to move up the lithium value chain not working. The Economist, Oct 3, 2019.
  • How lithium-rich Chile botched a plan to attact battery makers. Reuters, July 17, 2019.
  • Chile achieves record copper production in 2018. Mining Journal, Feb 12, 2019.
  • Albemarle receives final approval to expand lithium operations in Chile. Albemarle, Jan 4, 2017.
  • Lithium Statistics and Information. USGS, 2018.

Vähäpäästöinen yhteiskunta rohmuaa kuparia

 

Markkinatutkimuslaitos ennustaa litiumin kysynnälle vahvaa kasvua seuraavan vuosikymmenen aikana

 

Valkoisesta kullasta kissankullaksi – ylitarjonta painaa litiumin hintaa alas

Kriittisten metallien saatavuus uhkaa hidastaa sähköautojen leviämistä