Litiumin tuotanto Atacaman autiomaassa Chilessä lisää huolia veden riittävyydestä muutenkin kuivalla alueella. Mutta kuumimpana keskustelu käy litiumteollisuuden todellisista vaikutuksista, kun hallitus alkaa tutkia autiomaan resurssien hyväksikäyttöä, kirjoittaa EURACTIV.
Vesikysymykset ovat olleet Chilessä keskeinen kysymys kaivosyhtiöiden, hallituksen, ympäristöaktivistien ja Atacaman suola-aavikoiden lähistöllä asuvien yhteisöjen välisessä kädenväännössä.
Atacaman autiomaa on yksi maailman kuivimmista alueista sademäärän ylittäessä harvoin kahta millimetriä vuodessa. Huoli vedestä ja kuivuus ovat osa ekosysteemiä paikallisväestölle, jonka täytyy nyt sopeutua elämään kasvavan litiumteollisuuden rinnalla.
Litium on sähköautojen akkujen keskeinen raaka-aine, joka lisättiin tänä keväänä EU:n kriittisten raaka-aineiden listalle.
Kuva 1. Akuista on tullut 20 vuodessa litiumin tärkein markkina. (Kuva: Benchmark Source, March 2023)
Chilen suola-aavikot edustavat maailman suurinta litiumvarantoa, mutta niiden hyödyntämisestä on erilaisia näkemyksiä, kertoo EURACTIV artikkelissaan.
Chileläisen median haastattelema paikallinen maanviljelijä on sitä mieltä, että litiumin kaivostoimintaa ei pitäisi enää alueella laajentaa. Hän toivoi kaivosten lähtevän pois. Samanlaisia kommentteja on tullut muiltakin alueen asukkailta.
Kuva 2. Litiumin tuotanto maittain vuosina 1995 – 2021. (Kuva: Visual Capitalist, Dec 2022)
Huoli vedestä
Kun litiumin tuotanto kasvaa, alkaa yhä useampi maanviljelijä kyselemään teollisuuden vastuullisuudesta.
Chilen suurimman litiumin tuottajan SQM:n datan mukaan litiumkarbonaattitonnin tuottamiseen tarvitaan noin 600.000 litraa vettä.
Chilen litiumin tuotannossa käytettävä vesi saadaan kahdesta lähteestä: joko maan alta aavikolta tai Salar Granden alta pumpatusta suolavedestä (brine), jota säilytetään lammikoissa haihduttamista ja litiumin talteenottoa varten.
Atacaman suola-aavikon kaltaisella erittäin kuivalla alueella kaikenlainen vedenotto uhkaa alueen vesikiertoa. Tämä prosessia ei vielä täysin ymmärretä, arvioi EURACTIV.
Litiumteollisuuden todellinen vaikutus
BMW:n ja BASF:n rahoittaman kahden yliopiston laatiman ja heinäkuussa 2022 julkistetun tutkimuksen mukaan litiumin talteenotto vastaa vain 10 prosenttia alueen puhtaan veden kulutuksesta eikä sitä voida yhdistää alueen pintavesien tilaan tai vesivarantoihin.
Kaiken kaikkiaan kaivosteollisuus vastaa vain noin neljästä prosentista Chilen teollisuuden vedenkulutuksesta. Huomattavasti suurempia veden kuluttajia ovat maanviljelys ja karjankasvatus 73 prosentin osuudella, kertovat ICMM:n tilastot.
Amerikkalaistutkijat varoittavat kuitenkin, että puutteellinen tietoa alueen vesikierrosta pakottaa varovaisuuteen. Heidän näkemyksensä mukaan Chilen viranomaisten tulee arvioida uudelleen, kuinka suuria määriä vettä ne sallivat pumpattavan. Nykyisen pumppausluvat perustuvat vanhentuneeseen vesi- ja ilmastodataan, sanovat tutkijat.
Tällä hetkellä litiumin kaivosteollisuuden vedenkulutus Atacaman autiomaassa on selvästi alle Chilen hallituksen asettamien raja-arvojen.
Argonne National Laboratoryn tutkimuksen mukaan Chilen litiumtuotanto kuluttaa huomattavasti vähemmän vettä kuin litiumin tuotanto esimerkiksi Australiassa, jossa litiumtuotannon vedenkulutus on 2 – 5 kertaa suurempaa kuin Chilessä.
Vedenkulutusta varaa pienentää
Litiumteollisuus myöntää itsekin, että vedenkulutusta voisi pienentää. Alan toimijat ovat asettaneet itselleen tavoitteita vähentää vedenkulutusta tulevina vuosina.
Samaan aikaan Chilen hallitus on luvannut ottaa litiumteollisuuden vedenkulutuksen tiukempaan seurantaan. Chilen vesilaki on peräisin vuodelta 1981, jolloin asioita katsottiin lähinnä kupariteollisuuden näkökulmasta. Kuparituotanto kuluttaa enemmän vettä kuin litiumin tuotanto.
Vesilain uudistus aloitettiin vuonna 2014, mutta lakimuutos on nyt jumissa maan kongressissa. Tilanteeseen on tulossa muutosta, kun 37-vuotias presidentti Gabriel Boric julkisti maan kansallisen litiumstrategian ja käynnisti dialogien paikallisyhteisöjen, alkuperäiskansojen, aluehallinnon, tutkimusmaailman, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Hallitus kertoi myös suunnitelmistaan kansallistaa maan litiumteollisuus, mukaan lukien SQM:n ja Albemarlen toiminnot.
Osana suunnitelmaa Chilen valtion omistama maailman suurin kuparintuottaja Codelco perustaa uuden liiketoimintayksikön edistämään teknologioita, joiden tavoitteena on vähentää litiumin kaivostuotannon ympäristövaikutuksia. Selvitettävänä on esimerkiksi litiumin talteenotto suoraan, ilman haihdutusaltailta.
Hankkeen tavoitteena on toisaalta kehittää maan valtavaa litiumtuotannon potentiaalia ja samalla pienentää litiumteollisuuden ympäristövaikutuksia.
Presidentti on muistuttanut, että Chilessä on yli 60 suola-aavikkoa ja –järveä, joiden tuotantopotentiaali on vielä arvioimatta, kertoo EURACTIV artikkelissaan.
**
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 28.5.2023)
Lähteet:
- Facing water stress: Chile’s lithium industry under scrutiny in Atacama Desert. EURACTIV, 28 May 2023.
LIsää aiheesta:
**
akku akkumateriaalit akkumetallit akkumineraalit Apple autoteollisuus chile CRMA CRM Act EU EU:n raaka-ainealoite Euroopan unioni European Battery Alliance geopolitiikka harvinaiset maametallit huoltovarmuus Inflation Reduction Act Intel investoinnit IRA Iso-Britannia Japani kaivosteollisuus kestomagneetit kierrätys Kiina Koboltti kriittiset materiaalit kriittiset mineraalit kriittiset raaka-aineet kupari litium Minerals Security Partnership MSP Nikkeli puolijohteet Rare Earths REE SQM sääntely Taiwan USA vihreä siirtymä Volkswagen Yhdysvallat