Australiassa on herätty kaivosjätteiden potentiaaliin koboltin lähteenä. Geologit ovat löytäneet korkeita kobolttipitoisuuksia kaivosten jätekasoista ja -lammikoista, mutta sijoittajat ovat varovaisia.
Queenslandin osavaltiossa on lähdetty analysoimaan kobolttipitoisuuksia kuparikaivoksen jätteessä. Korkeimmat kobolttipitoisuudet olivat 7.000 ppm luokkaa, joka on yli 200 kertaa korkeampi kuin maankuoressa keskimäärin.
Tutkimukset tehnyt Queenslandin yliopiston professori kertoo, että jo 300 ppm pitoisuudet saavat kaivosväen innostumaan – 7.000 ppm on jo aika kova juttu, hehkuttaa professori Anita Parbhakar-Fox Financial Timesin artikkelissa.
Geologit takametsien kaivoksille
Australian keskushallinto ja osavaltiot ovat innostuneet lähettämään geologeja kaukaisille kaivoksille analysoimaan kaivosjätteitä löytääkseen akkumetalleja, kuten kobolttia, nikkeliä ja litiumia.
Professori Anita Parbhakar-Foxin löydökset osoittavat, että monien kaivosten jätekasat ja rikastushiekat voivat sisältää Australiassa suuriakin määriä kobolttia – kätevästi kaivosten ja kuljetusinfran lähellä.
Australia tuottaa vain neljä prosenttia maailman koboltista, vaikka sillä on arvioitu olevan lähes viidennes maailman kuparivarannoista, kertoo Financial Times Australian valtion tilastoihin viitaten.
Kuva 1. Katsaus kobolttimarkkinoihin vuonna 2021. (Lähde: Cobalt Institute, May 2022)
Jopa 300.000 tonnia kobolttia
Financial Timesin haastatteleman asiantuntijan mukaan kaivosjätekasojen ja –patojen potentiaali on niin suuri, että Australian kobolttituotannon määrä voisi nousta jopa viisinkertaiseksi.
Asiantuntija arvioi, että Australian kaivosten jätekasoissa voi olla jopa 300.000 tonnia kobolttia, joka on vuosikymmenten aikana jäänyt ottamatta talteen.
Kobolttia, joka on sähköautoissa käytettävien litiumioniakkujen keskeinen raaka-aine, löytyy usein kupari- ja nikkeliesiintymien yhteydessä.
Kuva 2. Koboltti on yksi keskeisistä 2020-luvun akkumetalleista. (Lähde: Canadian Mining, 2021)
Kobolttia Kongosta
Valtaosa koboltista tuotetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka osuus tuotannosta on noin kaksikolmasosaa. Kongon kobolttituotantoa on kritisoitu huonojen työolosuhteiden ja lapsityövoiman käytön takia.
Konsulttiyritys Wood Mackenzie on arvioinut, että koboltin kysyntä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä liikenteen sähköistymisen myötä, kertoo Financial Times artikkelissaan.
Vastuullista kobolttia Australiasta
Australialaiset uskovat, että muualta kuin Kongosta tulevalle koboltille olisi kysyntää, jos hinta on suhteellisen kilpailukykyinen ja kobolttia tulisi tasaiseen tahtiin.
Geoscience Australian johtaja Allison Britt uskoo, että maalla voisi olla iso rooli koboltin tuottajana. Ja jos kobolttia tuotettaisiin Australiassa, pitäisi tuotannon olla vahvasti kestävällä pohjalla ESG-mittareilla mitattuna.
Vaihtoehto Kiinalle
Toinen tärkeä näkökulma Australian koboltissa on, että se tarjoaisi vastapainoa Kiinan dominoimaan koboltin tuotantoon.
Vuonna 2021 Kiina osuus koboltin jalostuksesta oli 72 prosenttia, kertovat Cobalt Instituten tilastot.
Myös Yhdysvaltojen nopeasti kasvava akku- ja sähköautotuotanto tarvitsee kobolttia. Esimerkkinä Financial Times mainitsee autojätti General Motorsin ja Australian suurimman koboltin tuottajan Glencoren sopimus Australiassa kaivettavasta ja jalostettavasta koboltista. General Motors aikoo käyttää kobolttia yhdessä korealaisen akkuvalmistajan LG:n kanssa Ohioon rakennettavalla akkutehtaalla.
Kuva 3. Kiina dominoi koboltin jalostusta globaalisti. (Lähde: Visual Capitalist, Jan 2022)
Sijoittajat varovaisia
Vaikka Australialla on potentiaalia nousta koboltin viejäksi, asiantuntijat eivät ole varmoja, lähtevätkö sijoittavat mukaan pitkän aikavälin sijoitukseen samaan aikaan kun akkuteknologiat kehittyvät vauhdilla, kertoo Financial Times.
Wood Mackenzien analyytikko muistuttaa, että uuden kaivoksen tuotannon käynnistäminen vie yleensä noin 8 – 15 vuotta. Jos investoinnit ja rakennustyöt saataisiin nyt käyntiin, alkaisi kobolttia tulla aikaisintaan 2030-luvulla. Siihen mennessä kysyntäpuolella on saattanut tapahtua jo muutoksia.
Jääkö Australia Indonesian jalkoihin?
Vaikka Mt Isan jätevuoret ovat lupaavia koboltin lähteitä, ovat jätekasat edelleen hyödyntämättä. Wood Mackenzien analyytikon mukaan Indonesia kehittää kovaa vauhtia omaa kobolttituotantoaan ja Australialta voi mennä hyvä tilaisuus sivu suun.
Professori Parbhakar-Fox kertoo, että kaivosyhtiöt kyselevät jo hänen tutkimuksensa tuloksia, jotka Queenslandin hallinnon uskotaan julkistavan vauhdittaakseen investointeja.
Professorin mukaan tutkijat voivat osoittaa, että kobolttia löytyy. Seuraavana haasteena on löytää keinot, joilla varannot saadaan hyödynnettyä.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 11.8.2022)
Lähteet:
- Surging demand for cobalt spurs hunt for mineral in Australia’s mine waste. Financial Times, 18 July 2022.
- Kaivosten sivukivien ja rikastushiekan hyödyntämismahdollisuudet: Esiselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:48. Laatinut Jarkko Vesa, julkaistu 1.7.2021. Julkaisun pysyvä osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-713-7
Lisää aiheesta:
Circular Economy of Rocks: kaivannaisjätteissä paljon potentiaalia
Harvinaiset maametallit talteen bakteerien avulla kaivosten jätekasoista
Globaali pula litiumista nostaa hinnat pilviin – voittajia ovat australialaiset kaivosyhtiöt
