Venäjän toimet Asovanmerellä herättävät kysymyksen, voisiko Itämerellä tapahtua vastaavaa meriliikenteen häirintää.
Iltalehden (1.12.2018) haastattelema, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkoston johtaja Jukka Savolainen kehottaa Suomea varautumaan Itämerellä tapahtuvaan meriliikenteen häirintään. Savolaisen mukaan Asovanmerellä nähdyt toimet osoittavat, miten selkkaukset merellä voivat vaikuttaa yllättävästi talouden kautta. Savolaisen mukaan vastaavaa voisi tapahtua myös Itämerellä sotilaallisen jännityksen kiristyessä. Siksi Suomen ja EU:n pitäisi varautua jo etukäteen tällaisiin tilanteisiin.
”Mielestäni Suomen pitää ehdottomasti varautua vastaavaan, koska olemme täysin riippuvaisia Itämerestä, jonka kautta kulkee yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta”, arvio Jukka Savolainen Iltalehden haastattelussa. ”Suomelle on ratkaisevan tärkeää, että laivat voivat kulkea Itämerellä aikataulun mukaan nopeasti ja ilman häirintää.”
Savolaisen mukaan jo pienikin häiriötoiminta vaikuttaisi Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Viennin ohella myös tuotanto on riippuvainen sujuvasta meriliikenteestä.
Huoltovarmuuskeskuksen “Kriittiset metallit ja huoltovarmuus” -selvityksessä vuonna 2017 yrityksiltä kysyttiin, millaiset tekijät voisivat vaikuttaa kriittisten raaka-aineiden saantiin (kuva 1 alla). Todennäköisimpänä syynä häiriöille kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden markkinoilla nähtiin ongelmat maailmanpolitiikassa (USA-Kiina-EU-Venäjä-suhteet). Seuraavaksi todennäköisimpänä syynä pidettiin sotaa tai muuta vakavaa kriisiä.
Kuva 1. Todennäköisimmät syyt kriittisten metallien markkinahäiriöille (Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -selvitys, 2017)
Myös eräs viime vuosien rajuimmista kriittisten metallien (harvinaiset maametallit) hintapiikeistä sai alkunsa merellä tapahtuneesta selkkauksesta:
HARVINAISTEN METALLIEN MARKKINAKRIISI 2010–2011
Harvinaisten maametallien markkinoilla koettiin vuosikymmenen alussa merkittävä markkinahäiriö, joka heijastui suomalaistenkin teollisuusyritysten toimintaan. Heinäkuussa 2010 Kiinan kauppaministeriö ilmoitti, että Kiina leikkaa harvinaisten maametallien tuotantoaan 72 %. Syyskuussa 2010 Kiina pysäytti kokonaan harvinaisten maametallien viennin Japaniin kalastusalusselkkauksen jälkeen. (Grasso Bailey, 2012; Kemia 1/2012)
Kiinan mukaan se joutui rajoittamaan ympäristösyistä harvinaisten maametallien myyntiä ulkomaille, vaikka sen omalle REE-teollisuudelle on tyypillistä ympäristöhaitat ja alkeelliset tuotantomene telmät. Kiina perusteli rajoituksia myös sillä, että se tarvitsee harvinaiset maametallit oman vihreän kasvunsa edistämiseen. (Reuters 2010)
Kiina pudotti vientinsä 24.000 tonniin vuonna 2010. Kysyntä maailmalla oli 2010-luvun alussa reilusti suurempi. Jo vuonna 2007 harvinaisia maametalleja käytettiin erilaisten tuotteiden valmistukseen 100.000 tonnia. Määrän arvioitiin kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä. Kun harvinaisten maametallien käyttökohteiden lukumäärä lisäksi kasvoi nopeasti, harvinaisten maametallien hinnat moninkertaistuivat vuosina 2010–2011. Eräiden metallien hinnat jopa satakertaistuivat. (Kemia 1/2012)
Lähteet:
Venäjän Ukrainan taloutta heikentävät toimet Asovanmerellä voivat toistua myös Itämerellä – Asiantuntija: “Suomen pitää varautua vastaavaan”. Iltalehti, 1.12.2018. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d63eba44-5e57-4c5b-bf78-4a73b4f9964a
Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -selvitys (Huoltovarmuuskeskus, 2017)